Ruotsin syyskuun vaaleista ehti kulua 131 päivää ennen kuin hallituskysymys saatiin ratkaistua.
Valtiopäivillä perjantaiaamuna käydyssä äänestyksessä sosiaalidemokraattien Stefan Löfven sai luottamuksen hallituksen muodostajana.
Löfvenin puolesta äänesti 115 edustajaa ja häntä vastaan 153 edustajaa. Vastustajien olisi kuitenkin pitänyt saada enemmistö äänistä – vähintään 175 ääntä 349-paikkaisessa parlamentissa – Löfvenin torppaamiseksi.
Vasemmistopuolueen Sjöstedtin mukaan vaihtoehtona olisi todennäköisesti ollut ”siniruskea hallitus”.
Löfvenin puolesta äänestivät hallituksen muodostavat sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue. Vastaan äänestivät maltillinen kokoomus, äärioikeiston ruotsidemokraatit sekä kristillisdemokraatit.
Tyhjää äänestivät viime perjantaina tehdyn sopimuksen mukaisesti keskustapuolue ja liberaalit. Myös vasemmistopuolue äänesti tyhjää ratkaisten näin Löfvenin valinnan, sillä sen äänet olisivat riittäneet saamaan enemmistön vastustajille.
Edustajat äänestivät muuten puolueidensa päätösten mukaisesti, paitsi että yksi keskustalainen äänesti Löfveniä vastaan.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n poliittinen kommentaattori Elisabeth Marmorstein sanoo, että Löfvenin hallituksesta on tulossa yksi heikoimmista Ruotsin sodanjälkeisessä historiassa.
Sjöstedt perusteli
Vasemmistopuolue äänesti siis puolesta, vaikka vielä maanantaina se oli ilmoittanut äänestävänsä vastaan. Syynä mielenmuutokseen olivat puheenjohtaja Jonas Sjöstedtin Löfvenin kanssa käymät neuvottelut, joiden katsottiin antavan riittävät takuut siitä, ettei vasemmistopuolueen viime vaalikaudella tukemia uudistuksia peruuteta.
Sjöstedt selosti ratkaisua ennen pääministeriäänestystä valtiopäivillä pitämässään puheessa.
Sjöstedt korosti, että muuten olisi todennäköisesti saatu ruotsidemokraattien tuella muodostettu oikeistohallitus. Hänen mukaansa vasemmistopuolueen äänestäjät eivät halua, että Ruotsia hallitsisi ”siniruskea hallitus”, joka antaa vaikutusvaltaa rasistiselle puolueelle.
Vaikka vasemmistopuolue nyt antoi mahdollisuuden Löfvenin hallituksen muodostamiselle, se tulee muuten olemaan oppositiossa. Puolueessa on jyrkästi arvosteltu keskustan ja liberaalien 73-kohtaiseen hallitussopimukseen ajamia kohtia.
Sjöstedt sanoi puheessaan, että vasemmistopuolueen tehtäväksi jää nyt ajaa ”tasa-arvoista Ruotsia, feminismiä ja radikaalia ilmastopolitiikkaa”. Hallituksen linja on oikeistolainen, mutta nyt vasemmisto voi siihen vaikuttaa, sitä ei ole suljettu poliittisen vaikutusvallan ulkopuolelle.
Arvostelua vasemmistossa
Sjöstedt muistutti kuitenkin, ettei vasemmistopuoluetta kutsuttu mukaan hallitussopimusta koskeviin neuvotteluihin, eikä se niin muodoin ole sidottu hallitukseen.
”Monissa Euroopan maissa on annettu periksi rasististen ja fasististen puolueiden edessä. Porvarilliset puolueet ovat kutsuneet niitä yhteistyöhön siinä naiivissa uskossa, että niitä voidaan kontrolloida. Myös Ruotsissa osa oikeistosta teki yrityksen tälle tielle lähtemisestä. Tänään varmistamme, että he epäonnistuivat”, sanoi Sjöstedt.
”Vuoden 2019 Ruotsissa kutsutaan oikeistopuolueita keskustalaisiksi puolueiksi. Toinen osa oikeistoa hämärtää rajanvetoa rasistisiin puolueisiin. Sosiaalidemokraatit muodostavat hallituksen, mutta he eivät tee sitä sosiaalidemokraattisella ohjelmalla”, totesi Sjöstedt.
Vasemmistopuolue on ilmoittanut, että se esittää Lofvenin hallitukselle epäluottamuslausetta, jos hallitus tekee keskiryhmien kanssa sovitut esitykset vuokrasääntelyn lopettamisesta ja työsuhdeturvan heikentämisestä.
Vasemmistopuolueen sisällä on myös arvosteltu puoluejohdon ratkaisua. Esimerkiksi Researchgruppen-toimittajaryhmään kuuluva Mathias Wåg sanoo puolueen Flamman-lehdessä, että ”hallitussopimus on katastrofi, uusliberalistinen uudistuspaketti, jota sosiaalidemokraatit ovat mukana viemässä läpi.”
uutiskirje 