Miljardöörisijoittaja George Soros on ollut otsikoissa viime kuukausina. Hänestä on tullut Itä-Eurooppaa hallitsevien oikeistopopulistien maalitaulu ja suorastaan ”valtakunnan vihollinen”, koska Soros rahoittaa demokraattista ja avointa yhteiskuntaa ajavia instituutioita. Joulukuussa Sorosin rahoittama yliopisto päätti lähteä Unkarista hallituksen painostuksen takia.
Melko tasan 20 vuotta tätä episodia aiemmin Soros julkaisi kirjan maailmankapitalismin kriisistä. Markkinat ovat avoimen yhteiskunnan kannalta suurempi uhka kuin totalitaariset valtiot, kirjaa esitteli Kansan Uutisten Pintaa syvemmältä -palstalla Johan von Bonsdorff (KU15.1.1999).
Soroksen esitys oli markkinoiden sääntelyn kiristäminen ja markkinoiden epävakautta vähentävän maailmanlaajuisen instituution perustaminen.
Soros ennakoi talouskriisien ja finanssien epävakauden johtavan siihen, että yhä useampi maa katsoo tarvitsevansa ”vahvoja johtajia”.
Hänellä oli oma lehmä ojassa. Soros oli finanssimyllerryksissä menettänyt melkoisia omaisuuksia ja halusi kapitalismille turvallisemman maailman.
Kaukonäköisesti Soros ennakoi talouskriisien ja finanssien epävakauden johtavan siihen, että yhä useampi maa katsoo tarvitsevansa ”vahvoja johtajia”. Esimerkiksi Venäjällä valtaan voi nousta diktaattori.
Von Bonsdorff esitteli samassa jutussa myös 1990-luvulla tunnetun mielipidevaikuttaja Susan Georgen ajatuksia samasta teemasta. Hän nimeää epävakauden pääpukarit, kasvottomat eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja muut instituutiot, joiden hallitsemien pääomien arvo on enemmän kuin kaikkien teollisuusmaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote.
”Kun tällaisia pääomia päästetään harhailemaan sinne sun tänne yksittäisten meklarien ja kaupantekijöiden mielijohteiden mukaan, niin selvää on, että epävakautta syntyy”, kirjoitti von Bonsdorff.
Susan George näki mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamisessa. Tuore esimerkki oli noihin aikoihin kaatunut sijoittajien oikeuksien lisäämiseen tähdännyt kansainvälinen MAI-investointisopimus.
uutiskirje 
