Vasemmistoliitto julkaisi tänään yhdeksän toimenpide-ehdotusta palkkadumppauksen ja ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuvien väärinkäytösten torjumiseksi. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoihin liittyvät puutteet ovat nousseet viime päivinä esiin erityisesti telakkateollisuudessa, jossa on törmätty jopa kolmen euron tuntipalkkoihin.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan tarvitaan tehokkaita keinoja, joilla huolehditaan siitä, että työehtoja noudatetaan ja palkkoja maksetaan samoin periaattein kaikille, vahvistetaan ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ja annetaan ammattiyhdistysliikkeelle eväitä puuttua väärinkäytöksiin.
Minimipalkka, veronumero ja alipalkkauksen kriminalisointi
Vasemmistoliitto esittää Suomeen lakisääteistä minimipalkkaa, alipalkkauksen kriminalisointia ja veronumeron käytön laajentamista. Rakennustyömailla veronumeron käyttöönotto on vähentänyt tehokkaasti harmaata taloutta ja tuonut aiemmin pimeästi tehtyä työtä verotuksen piiriin.
Lakisääteinen vähimmäispalkka yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän rinnalla selkeyttäisi vasemmistoliiton mukaan oikeustilaa. Silloin kaikki työntekijät tietäisivät, jos alalla ei ole työehtosopimusta, mikä on alan vähimmäispalkkaa. Silloin myös jokainen Suomeen töihin tuleva tietäisi, paljonko vähintään pitää saada palkkaa, olipa ala mikä hyvänsä.
Pakollinen veronumero otettiin Suomessa rakennusalalla käyttöön vuonna 2011. Rakennustyömailla veronumeron käyttöönotto on vähentänyt tehokkaasti harmaata taloutta ja tuonut aiemmin pimeästi tehtyä työtä verotuksen piiriin. Vasemmistoliitto laajentaisi veronumeron käyttöä ainakin majoitus- ja ravitsemusalalle, kiinteistöpalvelualalle, telakka-alalle ja teknologiateollisuuteen.
Anderssonin mukaan sekä työehtojen ennakko- että jälkivalvontaa on tehostettava, minkä lisäksi ammattiyhdistysliike tarvitsee uusia keinoja reilujen työehtojen turvaamiseen.
Kanneoikeus ammattiliitoille
– Työn muuttuminen ja työvoiman liikkuvuus tekevät järjestäytymisestä ja edunvalvonnasta entistä tärkeämpää. Ammattiliitoille on tulevalla vaalikaudella annettava kanneoikeus, minkä lisäksi palkkatiedot on avattava työpaikoilla julkisiksi, Andersson sanoo.
Jos ammattiliitoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä olisi kanneoikeus, voisivat ne viedä eteenpäin tapauksia, joissa yksi tai useampi työntekijä syystä tai toisesta ei itse voi tai halua puolustaa oikeuksiaan. Yksittäisen ihmisen on usein vaikea ryhtyä oikeusprosessiin, koska se on kallista ja lopputulos on epävarma. Vasemmistoliitto uskoo, että kanneoikeuden laajentamisella olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus ja se vahvistaisi työntekijöiden oikeusturvaa.
Saatavuusharkinta pois jo maassa olevilta
Osana keinovalikoimaa vasemmistoliitto haluaa kehittää ihmiskaupan vastaista työtä ja uudistaa saatavuusharkintaa niin, ettei se koske maassa jo asuvia työntekijöitä. Näin ulkomaalaisten työntekijöiden riippuvuussuhdetta yksittäiseen työnantajaan voitaisiin vähentää ja väärinkäytöksien julkituomista helpottaa.
Saatavuusharkinta mielletään toimenpiteenä, jota sovelletaan Suomen rajojen ulkopuolella olevaan työvoimaan. Todellisuudessa jopa kolmasosa ensimmäisistä työluvista haetaan Suomesta käsin. Nämä ihmiset ovat saattaneet asua ja kenties työskennelläkin täällä jo vuosien ajan. Heidän kohdallaan saatavuusharkinta voi vasemmistoliiton mukaan estää työluvan saamisen kokonaan, ja siten altistaa pimeille työsuhteille sekä hyväksikäytölle. Toisten kohdalla se voi estää työpaikan vaihtamisen esimerkiksi epäkohtien takia, kun työlupajärjestelmä sitoo ulkomaalaisen oleskeluoikeuden työntekoon nimenomaisella alalla, mikä luo riippuvuussuhteen työnantajaan.
uutiskirje 
