Jotta työllisyysaste saadaan nostettua yli 75 prosenttiin, on panostettava koulutusasteen nostamiseen sekä pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyyden kohentamiseen.
Korkeakoulutettujen työllisyysaste on 84,5 prosenttia, kun kaikkien työllisten osalta se on 72,5 prosenttia. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste on ainoastaan 43 prosenttia (Tilastokeskus Työvoimatutkimus 2017).
– Liian iso määrä nuoria jää nykyisin ilman toisen asteen tutkintoa. Emme voi saavuttaa yli 75 prosentin työllisyysastetta, ellei perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyyttä saada nostettua. Perusasteen koulutuksen varassa olevia 20–29-vuotiaita nuoria on 112 000. Heistä työvoiman ulkopuolella on 46 prosenttia. Arviolta runsaalla kolmasosalla työvoiman ulkopuolella olo selittyy opiskelulla, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akavalainen työttömyys vähentynyt tuntuvasti
Korkeakoulutettujen työttömien määrä väheni vuoden 2018 aikana 5 400 henkilöllä, kertoo Akava Worksin selvitys. Vähennys oli niukempaa kuin edellisvuonna. Usealla suurella akavalaisella koulutusalalla työttömien määrä väheni yli 15 prosentilla. Etenkin filosofian maistereiden, diplomi-insinöörien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen työttömyys laski selvästi. Korkeakoulutettuja työttömiä oli joulukuun 2018 lopun tilastojen mukaan noin 36 000.
– Akavan tavoitteena on, että seuraavassa hallitusohjelmassa on selkeät työelämän kehittämiseen liittyvät kirjaukset, joilla muun muassa vahvistetaan henkilöstöedustusta. Tämä edistää paikallista sopimista ja vahvistaa luottamusta. Lisäksi perhevapaauudistus on toteutettava tavalla, jolla työelämän tasa-arvo paranee ja naisten työllisyysaste nousee, toteaa työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.
Kasvua liikkuvuudesta työmarkkinoilla
Akava Worksin selvitys kertoo, että 35 prosentilla kaikista akavalaisista, jotka ovat yritysten palveluksessa, on työsopimuksessaan kilpailukieltoa koskeva ehto. Selvitys julkaistiin syksyllä 2018. Kilpailukiellot ovat yleistyneet voimakkaasti ja sellainen on jo lähes puolessa uusista työsopimuksista. Tämä vaikeuttaa työpaikan vaihtamista.
– Kilpailukiellot jäykistävät työmarkkinoita tavalla, jota ei voi mitenkään perustella. Suomi elää osaamisesta ja liikkuvuus työmarkkinoilla on kaikkien etu. Seuraavan hallituksen täytyy uudistaa lainsäädäntöä niin, että kilpailukieltojen käyttöä rajoitetaan ja säädetään korvauksesta, joka maksetaan palkan suuruisena mahdollisen kilpailukiellon ajalta, sanoo Savinko.
uutiskirje 
