– Vakinaisen työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastoon on kehittynyt erilaisia työn tekemisen ja teettämisen muotoja. Ongelma on, että niissä usein työsuhde verhotaan toimeksiannoiksi ja vältetään näin työnantajavelvollisuudet, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Eloranta muistuttaa, ettei työn tekijän ja sen tarjoajan valtasuhde ole muuttunut mihinkään, vaan työn tarjoaja määrittelee puitteet.
– Tyypillinen esimerkki on alustatalous, jossa työn tekijä usein työskentelee yrittäjän statuksella, mutta ilman työsuhteeseen liittyvää turvaa.
SAK vaatiikin, että työsopimus ja työnantajakäsite on määriteltävä uudelleen ja valvonta on saatava kuntoon seuraavalla hallituskaudella.
Kokonaisarvio ratkaisee työsuhteen
Työsopimukseksi on katsottava myös sellainen työn tekeminen, jossa työn tekijä työskentelee työsuhteeseen verrattavassa asemassa suoran tai epäsuoran johdon ja valvonnan alaisena, eikä voi valita itsenäisesti toimeksiantajia tai päättää työn hintaa.
– Kokonaisarvio tilanteesta ratkaisee. Työsopimuslakiin on myös saatava kielto naamioida työsopimus muuksi toimeksiantosopimukseksi. Kielto sisältyy Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työsuhdetta koskevaan suositukseen vuodelta 2006, Eloranta muistuttaa.
Työsuojeluviranomaisten velvollisuutta valvoa työsuhteen tunnusmerkkien toteutumista on myös vahvistettava ja siihen on annettava lisää resursseja. Työneuvoston toimivaltaan on lisättävä lausunnon antaminen työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen tunnusmerkkien täyttymisestä.
– Työntekijän tarpeet eivät ole muuttuneet mihinkään: edelleen työntekijä tarvitsee työsuhteen tuomaa toimeentuloa, työsuhdeturvaa ja mahdollisuutta suunnitella elämää eteenpäin, Jarkko Eloranta toteaa.
uutiskirje 