Hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmä päätti eilen käynnistää työn vanhuspalvelulain uudistamiseksi jo tällä hallituskaudella.
Asialla ovat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Valmistelua varten asetetaan laajapohjainen virkamiestyöryhmä. Aikaa tehdä esityksiä lainsäädäntöön muutoksista vaikutusarviointeineen on tämän vuoden loppuun asti.
Esitykset vanhuspalvelulain muutoksista eivät siis valmistu hallitusneuvotteluihin mennessä. Hallitus peseekin käsiään aloittamalla vanhuspalvelulain valmistelun. Konkreettisia lupauksia se on antanut muun muassa valvonnan resurssien lisäämisestä.
Hallitusneuvotteluissa sovittaneen joka tapauksessa, että vanhuspalvelulakia uudistetaan.
Hallitusneuvotteluissa sovittaneen joka tapauksessa, että vanhuspalvelulakia uudistetaan. Vyöryn lailla paljastuneet vanhushoivan epäkohdat ja heikkoudet pakottavat hallituksen kokoonpanosta riippumatta valmisteluun.
Vanhushoivan leikkaajat aloittavat korjauksen
Sipilän hallitus linjasi jo hallitusohjelmassaan vuonna 2015 vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen tarkistamisen siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön mitoituksen ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40–0,50 hoitotyöntekijää per asiakas sen sijaan, että siellä olisi 0,50.
Tarkoitus oli myös tarkistaa mukaan laskettavien työntekijöiden piiriä. Hallitus kaavaili, että esimerkiksi opiskelijaharjoittelijat, oppisopimuskoulutettavat ja sekä ilman soten ammatillista koulutusta olevat työntekijät voitaisiin lukea hoitohenkilökuntaan.
Kuntien normienpurkutalkoiden nimissä haluttiin kaiken kaikkiaan helpottaa kelpoisuusehtoja ja keventää henkilöstörakennetta koskevia velvoitteita. Tämä oli siis hallituksen viesti kuntiin ja palvelujentuottajille. Hallituspuolueiden kansanedustajat laativat kilpaa norminpurkulistoja.
Vasemmisto arvostellut pitkin matkaa hallitusta vanhushoivasta
Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) arvosteli hallituksen linjauksia jyrkin sanoin jo lokakuussa vuonna 2016. Lapintien mukaan vanhuspalvelulakia karsitaan kylmästi.
– Sieltä poistetaan vastuutyöntekijät ja listaus siitä, mitä erityisasiantuntemusta kunnalla on oltava käytössään iäkkäiden palvelujen järjestämiseksi.
Rajuimpana heikennyksenä Lapintie piti vanhainkotien ja ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen pienentämistä.
– Hoitohenkilökunnasta pyyhkäistään pois 20 prosenttia puhtaasti säästösyistä. Tämä vaikuttaa suoraan perushoidon tasoon. Puhumattakaan mahdollisuudesta ulkoiluun ja virikkeelliseen terveyttä ja hyvinvointia lisäävään toimintaan. Tai mahdollisuudesta kohtaamiseen ja läsnäoloon, hän huomautti tuolloin.
Samaan aikaan kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) vaati vanhushoitoon suurta remonttia. Vasemmistoliitto teki tuolloin talousarvioaloitteen määrärahan lisäämisestä kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin. Tällä haluttiin vahvistaa vanhuspalvelulain mukaista henkilömitoitusta.
”Vanhuspalvelulakia romutetaan ennätystahtiin”
Myös Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen oli huolissaan hallituksen toimista vanhuspalvelulain romuttamiseksi jo reilu kaksi vuotta sitten.
Hän huomautti, että tuskin mitään lakia on romutettu samalla vauhdilla kuin vasta vajaat kolme vuotta voimassa ollutta vanhuspalvelulakia.
– Vanhuspalvelulain aikaansaaminen oli eläkeläisjärjestöjen ja suomalaisen vanhustyön voitto. Heinäkuussa 2013 voimaan saatuun lakiin on kuitenkin tehty jo useampi tarkistus, ja jokainen niistä on leikannut lain myönteisiä vaikutuksia, Korhonen murehti.
Hän laski tuolloin hallituksen leikkaavan toimenpideohjelmassaan vanhuspalvelulain mukaisista tehtävistä runsaat 35 miljoonaa.
uutiskirje 
