Tyynenmeren vesi lämpenee, sateet vähenevät ja myrskyt lisääntyvät. Pääsiäissaarella vaarassa ovat sekä perinteiset elinkeinot että ikivanhat kivipatsaat, jotka vetävät saarelle 120 000 matkailijaa vuodessa.
Polynesiassa sijaitseva Pääsiäissaari – paikallisella kielellä Rapa Nui – on kuulunut vuodesta 1888 Chilelle, jonne on matkaa 3 800 kilometriä. Pysyviä asukkaita on vajaat 8 000, ja enemmistö kuuluu rapa nui -alkuperäiskansaan. Saaren 163 neliökilometrin pinta-ala vastaa noin kymmenesosaa Ahvenanmaan saaristosta.
– Eteläisen pallonpuoliskon loppukesällä saaren yleisvärin pitäisi olla keltainen, mutta nyt se on vihreä. Sadetta tulee silloin, kun ei pitäisi ja voimalla, joka aiheuttaa eroosiota, saaren pääkaupungin Hanga Roan peruskoulussa opettava Ludovic Burws Tuki valittaa.
Viime vuonna perustettu Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma kattaa yli 720 000 neliökilometriä.
– Meriveden lämpötilan nousu ja roskaantuminen ovat synnyttäneet 80 metrin syvyydessä uutta leväkasvustoa, joka tuhoaa koralleja, jatkaa Burws.
Burws toimii myös meren tilasta huolestuneen järjestön teknisenä neuvonantajana.
Aiemmin yleinen kotoperäinen levä on katoamassa veden lämpenemisen seurauksena. Mereen päätynyt mikromuovi kerääntyy kaloihin ja ravintoketjun kautta myös ihmisiin, hän listaa.
Korallit vähenevät
Hanga Roan pormestari Pedro Edmunds Paoa sanoo, että meren eläimistö ja kasvisto ovat kutistuneet 1980-luvulta lähtien.
Merivesi on 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (NOAA) mittausten mukaan 800 metriä Hanga Roan ulkopuolella 40 metrin syvyydessä vesi oli hiljan 29-asteista. Aiemmin pintavedenkään lämpötila ei ylittänyt 24:ää astetta.
Edmunds on huolissaan koralliriutoista, ”koska korallien kuolema hävittää vedestä muunkin elämän”.
Hän muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole tonnikalan ja muiden merenelävien vähenemisen ainoa aiheuttaja.
– Syynä on myös ylikalastus, jota ulkomaiset alukset harjoittavat vesillämme.
Patsaat ovat lähellä rantaa
– Meitä uhkaa vesipula, ja samaan aikaan merenpinnan nousu ja yltyvät myrskyt vaarantavat kansallisen perintömme, asianajaja Tiare Aguilera Hey ennustaa viitaten moaihin eli Pääsiäissaaren suuriin ihmispatsaisiin.
Patsaita on kaikkiaan 887, ja ne julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1995. Laavakivestä veistetyt moait sijaitsevat enimmäkseen kolmion muotoisen saaren rannikkoseuduilla, Aguilera muistuttaa.
Suoritettuaan opintoja Espanjassa ja Kiinassa Aguilera palasi kotisaarelleen 2013 ja toimii saaren kehityskomitean neuvonantajana. Hän varoittaa, että sekä maatalous että kalastus vaarantuvat, kun sateet vähenevät ja eroosio sekä maan happamoituminen kiihtyvät.
Ratkaisuja etsitään
Pääsiäissaaren asukkaat eivät ole kivettyneet odottamaan katastrofia vaan etsivät kiivaasti ratkaisuja. Viime vuonna perustettu Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma kattaa yli 720 000 neliökilometriä.
Siihen liittyy Motu Motiro Hivan merellinen luonnonpuisto.
– Jotta hanke ei jäisi vain paperille, tarvittaisiin noin kymmenen miljoonaa euroa, mutta valtion budjetissa siihen on varattu alle 400 000 euroa, Burws suree.
Pääsiäissaaren maapinta-alasta 40 prosenttia kuuluu Rapa Nui -kansallispuistoon, jonka alueella patsaat sijaitsevat. Sen hallinto luovutettiin vuonna 2016 alkuperäisyhteisölle.
Aguileran mukaan vallansiirto merkitsi puiston uudelleensyntymää.
– Perustettiin ilmastonmuutososasto tutkimaan makean veden hupenemista ja käynnistämään metsänistutusta.
Hanga Roassa on lisäksi aloitettu laaja jätteen kierrätysohjelma ja päätetty rajoittaa muovin käyttöä sekä luoda joukkoliikennejärjestelmä.
Palaajat pelastavat
Ulkomailla opiskelleet noin nelikymppiset pääsiäissaarelaiset ovat alkaneet palata joukolla kotisaarelleen ja reivata sen kehitystä kestävään suuntaan.
He elvyttävät esi-isiensä viljelykäytäntöjä saadakseen eroosion kuriin ja tuotannon kasvuun. Kalastus halutaan kestävälle pohjalle ja kunnianpalautus rapa nuin kielelle, jota moni nuori ja lapsi ei enää osaa. Saaren virallinen kieli on espanja.
Ulkomailla opiskelee parhaillaan noin 500 rapa nui -nuorta, joista moni aikoo liittyä kotisaarensa pelastusoperaatioon.
uutiskirje 
