– Passiivisen työllisyyspolitiikan kustannukset ovat yli 5,5 miljardia euroa vuodessa. Aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan käytetään vain vajaa 600 miljoonaa euroa. Tämä suhde on retuperällä. Tulevien vaalien jälkeen on mahdollisuus kääntää kurssia, Haapakoski sanoo.
Helsingissä järjestettiin äskettäin Työttömien Keskusjärjestön ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n yhteinen seminaari, jossa pohdittiin muun muassa eri väestöryhmien välisiä suuria terveyseroja.
Etuus- ja palveluloukussa 43 000
Selvityshenkilöiden Tuija Oivon ja Raija Kerättären viime vuonna julkistamassa osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla selvittäneessä raportissa todetaan, että noin 43 000 työtöntä on etuus- tai palveluloukussa.
– Työttömät ovat työkyvyttömiä, mutta heidän työkykyongelmiaan ei tunnisteta, tai he eivät saa oikeaa palvelua, että pääsisivät uran alkuun. Heidän työkyvyttömyyseläkehakemuksistaan hylätään lähes 90 %. Lääkäreiden työkyvyn arvioinnin osaamisessa on vakavia puutteita, tilaisuudessa puhunut johtaja Tuija Oivo listasi.
Selvityksen mukaan lähes joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön. Näiden 27 000 työkyvyttömän työttömän työmarkkinatuen kustannukset ovat 227 miljoonaa euroa vuodessa.
– Työkyvyn arviointivaihe ei kerrytä työttömyysturvan aktiivisuusehtoa. Kuntien velvollisuus väestöryhmien terveys- ja toimintakyvyn seurantaan ei toteudu heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla, Oivo sanoi.
Työttömillä lakisääteinen oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen
Työttömillä on ollut lakisääteinen oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen vuodesta 2011. Sotkanetin tilastojen mukaan vain 2,5 % työttömistä oli käynyt ilmaisessa terveystarkastuksessa vuonna 2017.
– Asia tunnetaan heikosti terveydenhuollossa, kunnissa sekä työttömien parissa, huomautti Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi-hankkeen hankepäällikkö Katriina Lehtovaara.
Tutkimusten mukaan työttömät ovat sairaampia, mutta käyttävät vähemmän terveydenhuollon palveluita. Työttömien sairauksia ei tutkita, hoideta eikä heitä ohjata kuntoutukseen samoin kuin työssä käyviä.
– Heikoimmassa asemassa olevien palvelutarpeisiin kohdistuu asenteellisuutta ja väheksyntää, kertoivat projektipäällikkö Anna Keto-Tokoi ja tutkija Lars Leemann Sokra-hankkeesta.
Myös osatyökykyisten voimat käyttöön
Ilmarisen tekemä selvitys kertoo, että työelämän ulkopuolella on noin 65 000 osatyökykyistä, jotka haluaisivat työskennellä sekä arvioivat kykenevänsä siihen. Heidän hyödyntämättömän potentiaalinsa hinta on noin 1,3 miljardia euroa vuodessa.
– Osa heistä olisi työllistettävissä hyvinkin helposti erilaisin tukitoimin. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä yli organisaatiorajojen, että tarpeet selvitetään ja oikeanlaista tukea tarjotaan. Lait ovat monimutkaisia ja erilaisia väliinputoamisia tapahtuu, pohtii toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Suomen tavoitellessa 80 prosentin työllisyysastetta on Haapakosken mukaan selvää, että työttömien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluita on vahvistettava.
Hän viittaa eduskuntapuolueiden yhteiseen tahtotilaan, jonka mukaan tulevina vuosina edistetään työikäisten työkykyä, ehkäistään siirtymistä työttömyydestä pitkäaikaistyöttömyyteen ja lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta. Näillä toimenpiteillä varmistetaan osatyökykyisten palvelutarpeen tunnistaminen, toimivat työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut sekä ihmislähtöiset palvelupolut ja –kokonaisuudet.
uutiskirje 
