Ehdokkaista 27 prosenttia haluaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan määräaikaa nopeammin. Vain 8 prosenttia katsoo, että Suomen ei tulisi ollenkaan pyrkiä saavuttamaan asetettuja tavoitteita.
Jos Suomi haluaa toteuttaa allekirjoittamansa Pariisin sopimuksen velvoitteet, hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990-tasosta. Vuoteen 2035 mennessä päästöjä tulee vähentää 70-90 prosenttia ja hiilineutraalius tulee saavuttaa 2030-luvun kuluessa.
– Suomen seuraavan hallituksen agendalle tulee Pariisin ilmastosopimuksen ja sen tavoitteiden väliarviointi. Suomen on varmistettava oma kilpailukykynsä ja parhaiten se onnistuu pyrkimällä aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Suomen on Palolan mukaan myös varmistettava, että Euroopan unioni ottaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa edelläkävijän roolin.
– Tähän on hyvä mahdollisuus kesällä käynnistyvän Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana, Palola jatkaa. Hän puhui keskiviikkona 27.2. STTK:n talouspoliittisessa seminaarissa Helsingissä, jossa teemana oli ilmastonmuutoksen vaikutukset työhön ja talouteen.
Ilmastokestävän talouspolitiikan tulee olla oikeudenmukaista
STTK:n mielestä Suomen pitää asettaa seuraavalla hallituskaudella selkeät tavoitteet ja keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samalla on luotava oikeudenmukaisen siirtymän ohjelma. Ilmastopäätöksiä tehtäessä ei voi jättää huomioimatta niiden taloudellisia-, sosiaalisia- ja työllisyysvaikutuksia. Päätösten valmistelun on oltava mahdollisimman laajapohjaista.
– Ilmastotoimet ovat välttämättömiä, eikä niitä voi lykätä. Ilmastonmuutoksen torjunta ei kuitenkaan saa lisätä taloudellista eriarvoisuutta tai epävarmuutta, vaan sen pitää päinvastoin pyrkiä poistamaan sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta tavalliset kansalaiset, palkansaajat ja kuluttajat sitoutuisivat muutokseen. On kaikkien etu, että ilmastotoimet koetaan laajasti oikeutetuiksi, Palola painottaa.
Oikeudenmukaisella siirtymällä tarkoitetaan ekologisesti välttämättömien muutosten tekemistä sosiaalisesti kestävästi ja työllisyyttä tukien. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat jokaiseen ihmiseen, koska ympäristön myötä hyvinvointimme sekä toimeentulomme perusta muuttuu.
– Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisella on vaikutuksensa ihmisten arkipäivään. Myös työmarkkinoiden murros on ratkaistava. Ilmastonmuutoksen myötä työpaikkoja häviää, mutta syntyy myös uutta työtä. Tarvitaan uudenlaista osaamista. Meillä on oltava selkeä näkemys, miten ihmisiä ja yrityksiä tuetaan tässä rakennemuutoksessa esimerkiksi luomalla edellytykset jatkuvalle osaamisen päivittämiselle, Palola korostaa.
uutiskirje 
