Metsien monimuotoisuutta turvaavalla METSO-ohjelmalla suojellut kohteet ovat tuoreen väliarvioinnin mukaan luontoarvoiltaan laadukkaita ja täydentävät hyvin luonnonsuojelualueverkostoamme. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuva ohjelma nauttii lisäksi laajaa arvostusta metsänomistajien ja metsäalan muiden toimijoiden parissa.
Vapaaehtoisen luonnonsuojelun ongelmana on pidetty sitä, että suojelua ei voitaisi kohdentaa ekologisesta näkökulmasta riittävän hyvin. Paikkatietoon perustuvat analyysit osoittavat kuitenkin, että METSO-ohjelman suojelukeinoilla on saavutettu ekologisesti varsin laadukas ja toisiinsa nähden hyvin sijoittuvien alueiden verkosto.
Etelästä tarvittaisiin lisää metsiä suojeluun
Arviointiraportissa esitetään eräitä kehittämisehdotuksia METSO-ohjelmaan. Metsiensuojelua tulisi esimerkiksi kohdentaa entistä vahvemmin eteläisimpään Suomeen, jossa suojeluverkosto on tällä hetkellä kaikkein heikoin. Raportissa ehdotetaan myös METSOn kohdentamista tietyille arvokkaille seuduille luontoarvokeskittymien rakentamiseksi.
Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan valtion toimia täydentävän vapaaehtoisen suojelun kehittäminen ja laajentaminen metsistä muihin luontotyyppeihin on työn alla ympäristöministeriössä .
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiittelee METSOa siitä, että metsänomistajat ja sidosryhmät ovat ottaneet sen niin hyvin omakseen sekä se, että viranomaisten ja metsäalan yhteistyö sujuu. Nyt on Lepän mukaan törkeintä varmistaa riittävä resursointi.
Vuonna 2008 käynnistetty METSO-ohjelma jatkuu tämän hetkisten päätösten mukaan vuoteen 2025 asti. Ohjelman väliarvioinnin toteuttivat Jyväskylän yliopisto, Pellervon Taloustutkimus (PTT) ja Gaia Consulting Oy ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta.
Arvioinnin tekijät suosittelevat, että METSO-ohjelmassa hyväksi havaittuja suojelukeinoja tulisi jatkaa myös ohjelmakauden jälkeen.
Parhaiten METSO-ohjelman toteutus eteni Hämeessä
Ympäristöministeriön hallinnonalalla suojelupäätökset tehdään ELY-keskuksissa, jotka saavuttivat viime vuonna METSO-tavoitteensa lähes täysimääräisesti. Uusia alueita suojeltiin koko maassa yhteensä 4 294 hehtaaria (97 % tavoitteesta), ja kohteiden keskikoko oli noin 10 hehtaaria. Parhaiten METSO-ohjelman toteutus eteni Hämeen ELY-keskuksen alueella, jossa suojeltiin yhteensä 605 hehtaaria uusia kohteita.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla METSO-ohjelmaa toteutetaan kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) määräaikaisina ympäristötukikohteina, luonnonhoidon suunnitteluna ja luonnonhoitotöinä. Sopimukset metsänomistajien kanssa tekee Suomen metsäkeskus.
Vuonna 2018 Kemeran puitteissa tehtiin yhteensä 835 määräaikaista ympäristötukisopimusta, ja yhteenlaskettu pinta-ala – 2 541 hehtaaria – ylitti noin viidellä prosentilla vuodelle asetetun tavoitteen. Ympäristötukikohteet olivat pinta-alaltaan keskimäärin kolme hehtaaria, ja kohteista puolet oli pienvesien lähimetsiä.
Kangasmetsien monimuotoisuutta suojeltiin eniten
Suojelusopimuksia solmittiin eniten monimuotoisuudelle merkittävistä kangasmetsistä, ja luonnonhoitotöitä toteutettiin erityisesti lehtometsissä ja paahde-elinympäristöissä. Lisäksi toteutettiin uuden toimintamallin mukainen monimuotoisuutta edistävä kulotushanke, ja vastaavia hankkeita aiotaan tulevina vuosina toteuttaa lisää.
ELY-keskusten suojelutavoite vuodelle 2019 on 4 500 hehtaaria, ja määrärahaa suojelua varten on käytettävissä noin 25 miljoonaa euroa. Eniten kohteita toivotaan tarjolle eteläisestä Suomesta. Ympäristötukisopimusten osalta tavoite on 2600 hehtaaria ja luonnonhoidon osalta 200 hehtaaria. Määrärahaa näihin töihin on käytettävissä noin 6 miljoonaa euroa.
uutiskirje 
