Kotihoidontuen lyhentäminen lisäisi työllisten naisten määrää vain vähän, todetaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laskelmissa.
Enimmillään kyse olisi ministeriön mukaan paristatuhannesta työllistymisestä. Toisin kuin luullaan, valtaosa äideistä palaa töihin viimeistään lapsen täyttäessä kaksi vuotta ja merkittävä osa sitä aiemmin.
Kotiin jäävät pidemmäksi aikaa ne äidit, joilla on vain peruskoulu käytynä tai ei sitäkään. STM laskee, että kun vaikutukset toimeentulotukeen, työttömyyspäivärahaan, muihin etuuksiin ja päivähoidon kustannuksiin otetaan huomioon, nykyinen kotihoidontuki on kelvollinen vaihtoehto.
THL:n mukaan naisten työssäkäyntiä lisättäisiin parhaiten parantamalla naisten, etenkin maahanmuuttajanaisten koulutusta.
Perhevapaiden uudistusta on valmisteltu useaan otteeseen ja laskelmia on tehty riittävästi, muistuttaa ministeriö. Se esitteli torstaina erilaisia vaihtoehtoja, joiden pohjalta tuleva eduskunta voi jatkaa perhevapaiden uudistamista.
Tällä hallituskaudella perhevapaiden uudistaminen jäi sote- ja maakuntauudistuksen jalkoihin. Myös erilaiset näkemykset uudistuksen tarpeellisuudesta hallituspuolueiden kesken hyydyttivät uudistusaikeet.
Isät käyttävät aiempaa enemmän perhevapaita
Syntyvyys on alentunut, mutta samaan aikaan isien kiinnostunut lastenhoitoon on kasvanut.
Jokainen parannus isyysvapaisiin ja jaettavissa olevaan vanhempainvapaisiin on lisännyt isien osallistumista pienten lasten hoitoon. Isät arvostavat STM:n mukaan etenkin sitä, että voivat olla lapsen kanssa, kun aivan varhainen pikkulapsikausi on ohitettu.
Ministeriön mukaan vain joka viides isä käyttää kaikki mahdollisuutensa isyys- ja hoitovapaisiin, eli yhteensä 9 viikkoon. Ani harva isistä jää vanhempainvapaalle, vaan vanhempainvapaan käyttää yleensä äiti.
Ministeriön mukaan ongelmana on, että perhevapaista säädellään työsopimuslaissa, mutta etuuksista ja niiden kestosta etuuslainsäädännössä.
Puolella kotiäideistä ei ole työtä, johon palata
Suomen työelämää pidetään hyvin jäykkänä, koska kokoaikaista työtä tekevä ei voi muuttaa työtään kovinkaan helposti osa-aikaiseksi.
Jos vanhemmat haluavat, että heistä toinen siirtyy töihin osa-aikaisesti, tämän on täytynyt olla 6 kuukautta saman työnantajan palveluksessa. Mikäli työpaikkaa ei ole, osa-aikaista työtä on pienen lapsen vanhempana vaikea saada.
THL:n selvityksen mukaan parivuotiasta kuopusta kotonaan hoitavista äideistä yli puolella ei ole voimassa olevaa työsuhdetta.
Joka kolmas äiti ja joka neljäs isä haluaisi työskennellä osa-aikaisesti lasten ollessa pieniä. Kysely tehtiin kaksivuotiaiden lasten vanhemmille.
Tosiasiassa 28 prosenttia parivuotiaiden lasten äideistä ja 3 prosenttia isistä teki työtä osa-aikaisesti.
Liian monta estettä osa-aikatyöhön
Kyselyn mukaan suurimpana esteenä osa-aikaisuuteen pidettiin perheen taloutta. Lisäksi pelättiin, että työn muuttaminen osa-aikaiseksi on hankalaa, työmäärä pysyy samana palkan pienetessä ja että osa-aikatyö haittaa työssä etenemistä.
Tutkimusten mukaan osa-aikaisuus heikentää mahdollisuuksia saada työpaikalla koulutusta ja myöhempää työuraa.
THL selvitti myös joustavan hoitorahan käyttöä. Sen vaikutukset pienten lasten äitien työssäkäyntiin ovat ristiriitaiset.
Jos kokopäiväisellä kotihoidontuella olevat äidit menevät työhön, työssäkäyntiaste nousee. Mikäli kokoaikatyössä olevat pienten lasten äidit siirtyvät joustavalla hoitorahalle, työssäkäyntiaste laskee.
uutiskirje 
