Suomi on houkutteleva, jopa liian houkutteleva kaivosmaa kansainvälisille jäteille.
Kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen luonnehtii Kansan Uutisten haastattelussa Suomen kaivoslainsäädännön ”löytäjä saa pitää” – periaatetta vanhentuneeksi.
Hän pitää tätä lähtökohtaa ”jotakuinkin kelvottomana”. Hämmentävää hänestä on, että kaivoslain uudistajat eivät tätä tajunneet.
Valtiolle lankeaa vuosien mittaan todennäköisesti kymmenien miljoonien lasku konkurssiin menneen Talvivaaran jälkeensä jättämistä saastuneista järvistä.
Ympäristövalvonta heikkoa
Suomessa mineraaleja ei omista valtio tai maanomistaja. Malmin löytänyt yritys saa oikeuden hyödyntää raaka-ainetta.
Taannoin ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka myönsi Ylen haastattelussa, että kaivoslain uudistajat jättivät kaivostoiminnan ympäristövahingoista säätämisen huteralle pohjalle.
Pokan mukaan ennen vuotta 2010 ympäristövalvonta oli selvästi nykyistä paremmalla tasolla.
Valvonnan muututtua maksulliseksi resursseja on saatu vähän lisää, mutta se ei hänen mukaansa riitä.
Kaivosyhtiöiden ympäristötuhojen varalle maksamat vakuusrahat ovatkin aivan liian pieniä.
Keltaista ja vihreää valoa kaivoslain kiristyksille
Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat valmiita kiristämään kaivosverotusta tai ainakin harkitsemaan sitä.
SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristilliset ja siniset hyväksyisivät jonkinasteisen kaivosveron tai rojaltin. Rkp ja kokoomus voivat selvittää asiaa.
Perussuomalaiset suhtautuvat kaivosveroon nihkeimmin. Puolue pitää muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja monia muita ympäristöä turvaavia toimia ylilyönteinä.
Ympäristötuhot kaatuvat valtion piikkiin
Puolueiden tietoisuutta kaivostoiminnan ympäristöhaitoista on herätellyt entisen Talvivaaran holtiton meno.
Valtiolle lankeaa vuosien mittaan todennäköisesti kymmenien miljoonien lasku konkurssiin menneen Talvivaaran jälkeensä jättämistä saastuneista järvistä.
Sotkamossa olisi jäänyt jopa satojen miljoonien ympäristölasku vuosikymmeniksi tuottamattomasta kaivoksesta valtion piikkiin, jos Terrafamen kaivostoimintaa ei olisi saatu valtion tuella jaloilleen.
Valtion kaivosyhtiön perustamiselle tukea
Kansalaisten tietoisuus suomalaisten malmivarojen riistosta on poliitikkoja parempi.
Neljässä kansalaisaloitteessa vaaditaan hyödyntämättömien malmivarojen kansallistamista. Vasemmistoliitto on pitkään vaatinut kansallisen kaivosyhtiön perustamista.
– Lähtökohdan on oltava, että maaperän rikkaudet kuuluvat meille kaikille, eivät ulkomaisille kaivosfirmoille, sanoo kansanedustaja, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas.).
Modig ja joukko vasemmistoliiton kansanedustajia vaati tammikuussa kirjallisessa kysymyksessään elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.) muutoksia kaivoslainsäädännön parantamiseksi.
Pääministeripuolueella suurin vastuu
HS:n kyselyyn vastannut SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin oli kaivannaisten arvoon perustuvan kahden prosentin kaivosrojaltiveron kannalla.
Marin oli valmis myös selvittämään rahastoa, jolla korvataan kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristötuhoja.
SDP on mahdollisena pääministeripuolueena paljon haltija myös kaivostoiminnan säätelyn uudistamisessa.
Sipilän hallituksen aikana ei yritystukiin puututtu. Talvivaaran ja Terrafamen kohdalla on menty työpaikat kärjessä, ja Sotkamossa odottaa iso ympäristölasku tulevia sukupolvia.
uutiskirje 
