Hallituksen tekemät lakimuutokset pienensivät erityisesti työttömän perusturvan tasoa. Pääministeri Juha Sipilän aloittaessa yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 74 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta.
Tänä vuonna se kattaa 62 prosenttia ja aktiivimallin alennusten kanssa 58 prosenttia. Työttömyysturvan leikkauksia paikataan toimeentulotuella. Monille työttömille, siitä on tullut pysyvä osa toimeentuloa.
Perusturvan varassa elävien ihmisten määrä on kasvanut, sillä etenkin työmarkkinatuen saajat ovat lisääntyneet.
On todennäköistä, että osa-aikainen ja tilapäinen työ yleistyy tulevaisuudessa työmarkkinoiden muuttuessa.
Sipilän hallituksen leikkauspolitiikka kertoo karusti sen minkä järkevät ihmiset tietävät: Keppiä heiluttamalla ei synny työpaikkoja eikä työtä. Moni työtön kompastuu työttömyysturvan byrokratiaan.
Byrokratiasta riittää poliittista puhetta. Mitään todellista ei ole tapahtunut.
Niukkuudesta sikiää epävarmuutta
Etuuksiin liittyvän epävarmuuden on havaittu myös olevan etuudensaajan hyvinvointia vähentävää. On jopa havaittu, että henkilöt ovat valmiita luopumaan osasta etuuksistaan epävarmuuden poistamiseksi.
Tämä on vastoin sitä ihmiskuvaa, jota hallitus ruokkii. Hallituksen työttömyysturvan keston leikkausten, aktiivimallin pakotteiden ja muiden kiristystoimien on ajateltu potkivan ihmisiä duuniin.
Rahan niukkuudesta johtuva stressi voi johtaa rutiinikäyttäytymiseen ja vähentää työhaluja. Osa lamaantuukin.
Nämä seuraukset eivät ole pälkähtäneet työministeri Jari Lindströmin (sin.) ja muiden työttömyysturvan leikkauksia ajavien hallituskumppaneiden mieleen.
Byrokratia lamaannuttaa
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuskeskuksen (PT) tutkijoista koostuva ryhmä esitti helmikuun loppupuolella kokeilua, jossa käytäisiin työttömien kannustin-, byrokratia- ja informaatioloukkujen kimppuun.
Näiden sanahirviöiden takana on arkisia elämäntilanteita, joissa työtön tuntee itsensä voimattomaksi. Työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavien ihmisten tarinat Kelan kanssa itkettävät ja naurattavat.
Kieli on niin koukeroista, että tulkitsemiseen tarvitsee maisterin tutkinnon. Epävarmuutta lisää, miten tulkitaan lyhyitä työssäolosuhteita, miten etuudet kehittyvät erisuuruisilla työtuloilla tai millaisia karensseja on tulossa omista päätöksistä.
Kuten tutkijat raportissaan toteavat: Henkilö joutuu aina kohtaamaan aitoa epävarmuutta työn vastaanottamiseen liittyen.
Osa-aikainen ja satunnainen työ lisääntyy
Tutkijat esittävät satunnaista kenttäkokeilua perustulokokeilun jatkeeksi. Kokeilussa katsottaisiin, miten sosiaaliturvajärjestelmä ja osa-aikainen sekä tilapäinen työ sovitettaisiin paremmin yhteen.
On todennäköistä, että osa-aikainen ja tilapäinen työ yleistyy tulevaisuudessa työmarkkinoiden muuttuessa. Siksi onkin tärkeää tietää tekijät ja vaikutuskanavat, jotka estävät tai hidastavat osallistumista tämäntyyppisille työmarkkinoille.
Tämä tutkijoiden näkökulma on hankala ay-liikkeelle, joka lähtee pysyvistä työsuhteista ja niiden sosiaaliturvasta. Hyvä näin, mutta elävässä työelämässä pätkä- ja silpputyö ovat todellisuutta.
Lisää ongelmia tulee, kun henkilö saa samanaikaisesti useampaa etuutta. Esimerkiksi sovitellun työttömyysturvan ja asumistuen säännöt ovat molemmat jo vaikeaselkoisia. Monimutkaisuutta lisää entisestään se, että palkkatulojen vaikutus näiden etuuksien määrään ja maksamiseen on hyvin erityyppinen.
Asumistukea saa moni työtön, sillä työttömyys on yksi kärkisyistä asumistuen perusteena.
Kokeilulla byrokratialoukkujen kimppuun?
VATT:n ja PT:n tutkijoiden ehdottaman kokeilun piirissä olevat valittaisiin niin sanotusta kohdejoukosta täysin satunnaisesti pääasiassa Kelan työttömyysetuuksia saavien työttömien joukosta.
Kokeilussa ei arvioida jonkun tietyn sosiaaliturvamallin vaikutuksia. Kokeilu poikkeaa merkittävästi vuosina 2017–2018 toteutetusta perustulokokeilusta, jossa pyrittiin arvioimaan tietyn perustulomallin mukaisen sosiaaliturvajärjestelmän vaikutuksia.
Tarkoitus on löytää nykyjärjestelmän suurimmat ongelmakohdat, ja minkä tyyppisillä sosiaaliturvan muutoksilla tai vaihtoehtoisilla sosiaaliturvamalleilla ongelmiin voitaisiin tarttua.
Tutkijat haluavat lähteä liikkeelle muutoksista, jotka keventävät byrokratiaa, parantavat taloudellisia kannustimia osallistua työmarkkinoille sekä lisäävät informaatiota etuuksista ja kannustimista.
Kokeilussa olisi kuusi erilaista ryhmää. Kokeilua esitetään vuosille 2020–2021. Kokeilusta pitäisi päättää siis heti uuden hallituksen kasaamisen jälkeen.
uutiskirje 