Sotilaat ja suojelupoliisi pääsevät pian tiedustelemaan. Eduskunta hyväksyi pitkään valmistellut siviili- sekä sotilastiedustelulait lopullisesti maanantaina.
Lait jouduttiin palauttamaan uudelleen valmisteluun helmikuussa, kun eduskunnan selvityksissä niistä paljastui perustuslaillisia ongelmia. Sotilastiedustelulakia korjattiin puolustusvaliokunnassa pitkälti vasemmistoliiton siihen jättämän vastalauseen suuntaan.
Vasemmistoliitto esitti viime viikon perjantaina lakien ensimmäisessä käsittelyssä niihin muutoksia, mutta jäi yksin.
Uudet lait mahdollistavat tiedusteluviranomaisille – niin sotilailla kuin siviileille – lukuisia uusia tiedustelukeinoja. Eniten niistä on puhuttanut mahdollisuus alkaa seuloa verkkoliikennettä.
Lakeihin pyrittiin aluksi saamaan pykälää, jonka mukaan viranomaisen vahingossa avaamasta viestistä tulisi kertoa ihmiselle. Tätä lakiin ei kuitenkaan tullut eli nyt ihminen ei koskaan saa tietää, jos hänen viestinsä tulee avatuksi vahingossa. Lakipykälän mukaan viranomaisen tulee tuhota vahingossa avattu viesti välittömästi.
Perustuslain muutos mahdollisti
Tiedustelulakien säätäminen tuli tällä vaalikaudella mahdolliseksi, kun Suomen perustuslakia muutettiin kiireellisesti. Kiireellisyyteen tarvittiin 5/6 enemmistö eduskunnassa.
Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka vastusti kiireellistä muutosta. Puolue ei siis vastustanut perustuslain muuttamista, vaan ainoastaan kiireellisyyttä. Normaali käytäntö perustuslain muuttamisessa on se, että muutos hyväksytään ensin 2/3 enemmistöllä eduskunnassa ja sen jälkeen seuraavien vaalien jälkeen valittavassa eduskunnassa normaalilla enemmistöllä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että perustuslain kiireellisellä muuttamisella saatettiin luoda ennakkotapaus. Puolue halusi myös pitää varsinaiset tiedustelulait ja perustuslain muuttamisen toisistaan erillään, mutta jäi tässäkin varsin yksin puolustamaan näkemystä.
Kuka nimittää tiedusteluvalvontavaltuutetun
Tiedustelua valvomaan luotiin uusi tiedusteluvalvontavaltuutetun virka. Perustuslakivaliokunta suositteli viime viikolla tehtävään yksimielisesti oikeuskanslerinviraston kansliapäällikköä Kimmo Hakosta.
Hakosella on paljon kokemusta poliisista, sillä hän työskenteli muun muassa sisäministeriön poliisiosaston lainsäädäntöneuvoksena ja poliisijohtajana vuodet 2001–08. Oikeuskanslerinvirastossa hän on työskennellyt vuodesta 2011.
Hakosen nimitys voi kuitenkin viivästyä, koska pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi viime perjantaina. Toimitusministeristönä jatkava hallitus ei yleensä tee nimityksiä korkeisiin virkoihin.
Suomen tietotoimisto STT kertoi lauantaina, että nimitys voi siirtyä seuraavalle hallitukselle. Sen kokoaminen aloitetaan eduskuntavaalien (14.4.) jälkeen. Tämä tarkoittaisi, että tiedusteluvalvontavaltuutetun nimitys voisi mennä kesään
– Onhan se suhteellisen pitkä viivästys, pohti oikeusministeriön hallintojohtaja Olli Muttilainen STT:lle.
uutiskirje 
