Ukrainan vaalit
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 31.3.
Mikäli kukaan ei saa yli 50 prosenttia äänistä, pidetään toinen kierros sunnuntaina 21.4. Gallupien perusteella toinen kierros tarvitaan.
Tänä vuonna järjestetään myös parlamenttivaalit lokakuun 27. päivänä.
Ukrainassa pidetään sunnuntaina järjestyksessään toiset presidentinvaalit sen jälkeen, kun valta maassa vaihtui väkivaltaisesti helmikuussa 2014 Euromaidanin nimellä tunnetun mielenosoitusliikkeen seurauksena.
Tästä käynnistyi myös kohta viisi vuotta jatkunut lohduton Donbassin sota. Samaan aikaan Venäjä anasti itselleen Krimin niemimaan.
Toukokuun 2014 presidentinvaaleissa Ukrainan rikkaimpiin miehiin kuuluva Petro Porošenko puhdisti pöydän ja voitti vaalit suoraan ensimmäisellä kierroksella. Mutta nyt hän taistelee koko poliittisesta tulevaisuudestaan.
Useimmissa mielipidemittauksissa Porošenko on pudonnut kolmannelle sijalle. Hänen edelleen on kiilannut jo kolmatta kertaa presidentiksi yrittävä ex-pääministeri Julija Timošenko.
Vuonna 2014 Porošenko pesi Timošenkon selvin numeroin. Vuonna 2010 Timošenko puolestaan hävisi Viktor Janukovitšille, joka syöstiin Euromaidanin seurauksena vallasta. Janukovitš lähti maanpakoon Venäjälle.
Porošenko ja Timošenko ovatkin politiikan vanhoja kostajia, joista kumpikin on nähnyt ja tehnyt monet takinkäännökset ja puolenvaihdot. Harva muistaa, että Porošenko toimi aikoinaan Viktor Janukovitšin talousministerinä.
Some-kansan palvelija
Ukrainassa moni on lopen kyllästynyt maansa politiikkaan.
Tämä lieneekin taustalla siinä, että gallupien kärkeen on ampaissut 41-vuotias tv-koomikko Volodimir Zelenski. Näyttelijä on tullut tutuksi Kansan palvelija -nimisestä komediasta, jossa hän esittää Ukrainan presidentiksi sattumalta noussutta opettajaa. Myös Zelenskin tueksi perustettu puolue on nimeltään Kansan palvelija.
Zelenskin salaisuus on voimakas kampanjoiminen sosiaalisessa mediassa. Hän on muun muassa kysynyt 2,7 miljoonalta Instagram-seuraajaltaan, keitä tulevan presidentin pitäisi nimittää pääministeriksi, pääsyyttäjäksi ja tiedustelupalvelun johtajaksi.
Keskeisiin kysymyksiin vaaleissa kuuluu tietysti Ukrainan itäosassa riehuva sota. Zelenski on kannattanut neuvotteluratkaisua.
Porošenko puolestaan on vetänyt kovaa linjaa vaalilauseella ”Armeija, kieli, uskonto”. Porošenko on tukenut maan jyrkkää kielilakia ja ortodoksisen kirkon välien katkaisemista Venäjään.
Kertšinsalmen laivastovälikohtauksen yhteydessä viime marraskuussa Porošenko ennakoi jo uutta, täysimittaista sotaa Venäjän kanssa.
”Epäisänmaallinen varas”
Nykyisen presidentin tielle on tuonut vastamäkeä mediapaljastus, jonka mukaan hänen vanha liikekumppaninsa olisi kavaltanut miljoonia euroja asevoimille tarkoitettuja rahoja. Lisäksi Porošenkon kampanjaväen väitetään olleen mukana kuviossa, jossa julkisilla varoilla on yritetty ostaa ääniä erityisesti köyhiltä eläkeläisiltä.
Kärkipään kandidaattien ero on, että Porošenko on kuitenkin sitoutunut Minskin sopimukseen, jolla Itä-Ukrainan tilannetta on yritetty rauhoittaa jo vuosia.
Timošenko puolestaan sanoo vastustaneensa sitä alusta pitäen. Hänen mukaansa uudet neuvottelut pitäisi käynnistää vuoden 1994 Budapestin asiakirjan pohjalta, jossa Venäjä, Yhdysvallat ja Iso-Britannia antoivat Ukrainalle turvatakuut vastineeksi neuvostoaikaisten ydinaseiden luovuttamisesta.
Timošenkon mielestä Porošenko on epäisänmaallinen ja korruptoitunut ”varas, joka tekee salaa diilejä Kremlin kanssa”. Timošenko on vaalikampanjansa osana ajanut myös virkarikossyytettä istuvalle presidentille.
Kommunistit suljettiin vaaleista
Kaikkiaan Ukrainan presidentinvaaleissa on 39 ehdokasta. Määrä on supistunut, sillä muutama on luopunut leikistä toisten ehdokkaiden hyväksi.
Lisäksi viranomaiset ovat kieltäneet ehdokkuuden kahdelta poliitikolta. Toinen heistä on Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenko. Taustalla on se, että viranomaiset ovat keskeyttäneet puolueen toiminnan ja kieltäneet sitä osallistumasta vaaleihin.
Toinen on kansanedustaja ja entinen taistelulentäjä Nadja Savtšenko, joka istui Venäjällä vankeudessa, nousi kansallissankariksi, mutta joutui pian törmäyskurssille vallanpitäjien kanssa. Häntä on syytetty terrori-iskun suunnittelusta maan parlamenttia, Radaa vastaan.
Ukrainan politiikan raikkaisiin erikoisuuksiin kuuluu, että ehdolla on myös kansanedustaja Juri Volodimirovitš Timošenko. Hänen tarkoituksensa on viedä ääniä Julija Volodimirna Timošenkolta.
Harhautus perustuu siihen, että hän mainostaa täysin päinvastaisia teemoja kuin entinen pääministeri, myös nimellä J.V. Timošenko.
Maaliskuun alussa pääsyyttäjä Juri Lutsenko kertoi julkisuudessa viranomaisten pidättäneen kaksi miestä yrityksestä lahjoa Juri Timošenkoa luopumaan kisasta noin 160 000 eurolla.
Ukrainan vaalit
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 31.3.
Mikäli kukaan ei saa yli 50 prosenttia äänistä, pidetään toinen kierros sunnuntaina 21.4. Gallupien perusteella toinen kierros tarvitaan.
Tänä vuonna järjestetään myös parlamenttivaalit lokakuun 27. päivänä.
lehti 