Juha Sipilän hallituksen leikkauslistan kärkihankkeita oli subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen työttömien lapsilta. Hallituspuolueet ajoivat sen läpi vuoden 2015 lopulla äänin 114–65. Kunnat saivat elokuun 2016 alusta mahdollisuuden päättää varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta 20 tuntiin viikossa, mikäli vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Rajaus koskee siten perheitä, joissa toinen vanhempi on esimerkiksi työtön tai kotona hoitovapaalla.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK tuki syksyllä 2015 hallituksen linjausta, mutta nyt se on muuttanut mielensä, kertoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies EK:n blogissa.
”EK:n mielestä kaikille lapsille kuuluu päivähoito. Se on lapsen etu. Tutkimustulokset osoittavat selkeästi, että varhaiskasvatuksella on suora yhteys lapsen positiiviseen kehitykseen. Ja päinvastoin syrjäytymisen valitettavat ensiaskeleet otetaan jo varhaisina vuosina”, Häkämies perustelee suunnanmuutosta.
Työnantajalinnakkeen mielen on muuttanut syntyvyyden romahtaminen viime vuosina. Siksi se haluaa lapset ja perheet keskiöön seuraavalla vaalikaudella.
EK käynnisti viikko sitten Työplusperhe-kampanjan, jossa yritykset jakavat tietoa ja kokemuksia työn ja perheen yhdistämisestä.
”Haluamme lisätä perhemyönteistä puhetta Suomessa ja yrityksillä on tässä suuri rooli – haluamme kantaa vastuuta perhemyönteisemmän Suomen puolesta”, Häkämies kirjoittaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson selvitti tuoreeltaan päivähoito-oikeuden rajauksen vaikutuksia perheisiin ja kirjoitti siitä Kansan Uutisiinjutun, joka julkaistiin 15.10.2016.
uutiskirje 
