Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat mainitsivat ilmastonmuutoksen vastaiset toimet useissa vastauksissaan, kun Kansan Uutiset kartoitti heidän näkemyksiään Euroopan unionista ja sen tärkeimmistä tehtävistä. Mutta selkeästi useimmin ilmastonmuutos mainittiin, kun kysyttiin Suomen pian alkavan puheenjohtajakauden painopisteitä. 20 ehdokkaasta sen mainitsi ensimmäisenä 13 ehdokasta ja lisäksi kolme myöhemmin.
– Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on tästä eteenpäin ykkösenä listalla kaikkien puheenjohtajamaiden kausilla, Jukka Linna toteaa.
– Aika tarvittaville päätöksille alkaa käydä vähiin, Hanna Sarkkinen muistuttaa.
Aika alkaa käydä vähiin.
Ilpo Haaja haaveilee täystyöllisyydestä jokaisessa maassa ilmaston ongelmat huomioiden.
– Ilmastotyöpaikkoja, Ajak Majok esittää.
– Kaiken kaikkiaan elinkeinoelämää pitää ohjata ympäristöystävällisempään suuntaan. Tämä toteutetaan parhaiten verotuksen keinoin ja tullien avulla, Sami Säynevirta arvioi.
– Suomen on pidettävä kiinni kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisestä ilmastolinjauksesta ja ajettava EU:n päästövähennysten kiristyksiä ja hiilineutraalia Eurooppaa 2040, Silvia Modig vaatii.
Merja Kyllönen painottaa ilmastonmuutoksen torjumista ja resurssiviisaan kiertotalouden edistämistä.
– Ja ihmisten ja alueiden välisen eriarvoisuuden vähentämiseen tähtääviä toimia sekä rauhan säilyttämiseen pohjaavaa ulkopoliittista yhteistyötä.
Tasavertaisuutta
ja ihmisoikeuksia
Myös sosiaalisen eriarvoistumisen, ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden kysymyksiä tulee ehdokkaiden mielestä nostaa Suomen puheenjohtajakaudella.
Miila Halonen vaatii Suomelta voimakasta työtä tasa-arvon, naisten oikeuksien ja seksuaalioikeuksien puolesta.
– Suomen tulee vaatia Istanbulin sopimuksen ratifiointia, nostaa esiin kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen ja seksuaaliterveyden merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, hän sanoo.
– Puheenjohtajakaudella pitää ottaa vahva rooli sosiaalisen eriarvoistumiskehityksen torppaamisessa sekä ilmastonmuutoksen torjumisessa, Anna Mäkipää tiivistää.
Lisäksi esitetään muun muassa suomalaisen Venäjä-osaamisen esiintuomista, median vapauden puolustamista ja toimia verotuksen oikeudenmukaistamiseksi.
– Suomen on EU-puheenjohtajuuskaudellaan edistettävä ihmisoikeuksia. Suomen pitää nostaa keskusteluun jäsenvaltioiden sitoutuminen EU:n perusarvoihin, Sinikka Torkkola sanoo.
– Ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioitus koko Euroopan Unionin alueella on kriittisin EU:n sisäinen kysymys tällä hetkellä. On kestämätöntä, että unionin alueella on havaittavissa totalitarismin nousua, Joona Mielonen vastaa.
– Taloudellinen eriarvoisuus on osaltaan johtanut yleiseen tyytymättömyyteen, harhaisten viholliskuvien ja vahvojen johtajien tavoitteluun ja aiheuttaa ongelmia turvallisuudelle ja demokratialle, Matleena Käppi sanoo.
– Nuorten osallisuus päätöksenteossa on meillä muun muassa kuntatasolla poikkeuksellista Euroopassa. Nuoret pitäisi nostaa näkyvään rooliin, jotta muut seuraisivat esimerkkiä, Tiina Ahlfors ehdottaa.
– Puheenjohtajakaudella tulee korostaa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja vapaan lehdistön asemaa Euroopan kulmakivinä, Elisa Lientola sanoo.
Tutkimuksesta aborttioikeuteen
Useita yksittäisiä asioita halutaan myös nostaa.
– Laadukkaaseen tieteelliseen tutkimukseen ja uusiutuvan energian kehittämiseen panostaminen tulisi nostaa Suomen puheenjohtajakaudella keskiöön, Janne Parkkila sanoo.
– Lisääntymisterveys- ja oikeudet ovat uhattuna useassa EU-maassa ja tasa-arvo on ottanut takapakkia. Tasa-arvotyön rahoitusta on vähennetty ja päätöksenteon sukupuolivaikutukset jäävät huomioimatta. Julkista taloutta kurittavan politiikan uhreja ovat naiset, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat ja köyhät, Mia Haglund arvioi.
– Moni on menettänyt työpaikkansa samalla, kun palveluita, kuten terveydenhuoltoa tai lasten päivähoitoa, on heikennetty. Meidän on samalla tuettava kolmannen sektorin toimijoita jotka kamppailevat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, sekä asetettava sanktioita niitä EU-maita kohtaan, jotka uhkaavat esimerkiksi aborttioikeutta.
– Suomen tulisi nostaa puheenjohtajuuskaudellaan vahvasti esiin työelämäkysymykset, kuten tasa-arvoisen työelämän vahvistaminen, verovälttelyn saaminen kuriin ja panostaminen osaamisen kasvuun sekä innovaatioihin, Sari Moisanen ehdottaa.
– Työ- ja sosiaaliasiat, finanssipolitiikka, määräenemmistöpäätösten lisääminen, Tuomas Nevanlinna esittää.
Merkitystä liioitellaan
– Suomen tulee vaatia mahdollisimman isoille hartioille yhteisten ongelmien ratkaisua, kuten alipalkkauksen kriminalisointia ja ilmastonmuutoksen estämistä, Jaakko Lindfors sanoo.
Alipalkkauksesta kärsivät hyväksikäytetyt työntekijät, rehellisesti toimivat työnantajat ja laajalti koko yhteiskunta, kun verotulot pienenevät ja oikeudenmukaisuus heikkenee. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun taakka on saatava mahdollisimman isoille harteille.
Tapani Kaakkuriniemi arvioi, että puheenjohtajuuden merkitystä liioitellaan kovasti.
– Nyt kun EU:ssa on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ”korkea edustaja”, puheenjohtajuus rajoittuu unionin sisäisten yhteyksien tehostamiseen.
uutiskirje 
