Suurin pelko äärioikeiston äänivyörystä ei toteutunut. Epätoivolta säästyttiin, vaikka parlamentissa on iso joukko meppejä oikeistokonservatiiveillä ja äärioikeistolla.
– Positiivista on, että virallisen äärioikeiston nousu ei ollut niin voimallista kuin pelättiin ennen vaaleja. Nousulle löytyi vastavoimia, sanoo parlamentin jättävä Merja Kyllönen (vas.).
Vaaleissa vihreät ja liberaalit puolueet (Alde) lisäsivät kannatustaan. Sosiaalidemokraatit (S&D) ja keskustaoikeisto (EPP) menettivät enemmistönsä. Äärioikeistolainen ENF lisäsi paikkojaan, kuten EU-kriittiset oikeistolaiset ryhmittyvät EFDD ja ECR.
Kyllönen ennustaa perussuomalaisille vaikeuksia äärioikeistolaisen Matteo Salvinin kelkassa.
– Helppo taival uudessa parlamentissa ei tule olemaan.
Kyllönen muistuttaa, että EPP-ryhmässäkin, johon kokoomus kuuluu, on konservatiivisiipi. Ihmisoikeuskysymyksissä, tasa-arvoasioissa ja etenkin pakolaispolitiikassa nämä löytävät toisensa äärioikeistolaisten kanssa. Ryhmittymään kuuluu myös Unkarin äärioikeistolainen Fidez-puolue.
Perussuomalaiset pyrkii valtaan hinnalla millä hyvänsä
Äärioikeistolaiset ovat viritelleet ennen parlamenttivaaleja yhteistyötä maahanmuuttovastaisen Italian Lega-puolueen puheenjohtajan Matteo Salvinin johdolla. Tavoitteena on koota nationalistisia oikeistolaisia samaan ryhmittymään.
Myös puheenjohtaja Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on siirtymässä konservatiivien ECR-ryhmästä äärioikeistolaiseen Salvinin vetämään ryhmittymään.
– Sellainen hyty on, ettei se johda hyvään. Kai perussuomalaiset tietävät, millaisen miehen kelkkaan he ovat lähteneet.
Kyllönen muistuttaa, että ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson varoitti perussuomalaisia lähtemästä Salvinin kelkkaan. Äärioikeistolaisten joukossa on erilaisia painotuksia. Åkesson on varoittanut perussuomalaisia Venäjä-mielisyydestä.
Kyllönen näkee valtapolitiikan puhuvan perussuomalaisten valinnoissa. Valta viehättää.
– Perussuomalaisilla on into päästä pöytiin, jossa isot sedät puhuvat. ECR (perussuomalaisten nykyinen ryhmä) oli kuitenkin lähtökohtaisesti hyvin konservatiivinen, mutta ei samalla tavalla ääriajattelua kuin ENF:ssä.
Kyllösen mukaan ENF:ssä on yhden totuuden porukkaa.
– Ryhmittymä hidastuttaa ja vaikeuttaa toimintaa sisältäpäin. Nationalistinen henki on vahva, ja kansallisvaltioiden päätöksentekoa korostetaan.
Vihreät olivat vasemmistoa uskottavampi vaihtoehto
GUE/NGL-ryhmä supistui, mutta saattaa kasvaa vielä vajaasta 40 paikasta, jos ryhmään liittyy ryhmittymien ulkopuolelta valittuja parlamentaarikkoja. Vasemmistoliitto sai yhden edustajan eli helsinkiläisen Silvia Modigin. Eduskuntaan valittu Kyllönen toimi parlamentissa yhden kauden.
GUE/NGL ryhmässä katoaa kymmenkunta paikkaa. Esimerkiksi Hollannista ei valittu ryhmään yhtään edustajaa ja tsekkien kolmesta pääsi jatkoon vain nuoremman sukupolven edustaja. Kyllönen näkee myös merkkejä sukupolven vaihdoksesta.
Vasemmistoryhmittymän haaste on uudistuminen. Vasemmistoliiton tavoin kaikki ryhmittymään kuuluvat puolueet eivät ole pystyneet vastaamaan muun muassa ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. Vihreät on ollut monessa maassa uskottavampi vaihtoehto.
– Viime kaudella huomasin, että vihreissä on paljon sosiaalisesta Euroopasta ja rauhasta samoin ajattelevia ihmisiä.
Hänestä on nyt analyysin paikka, että miten vanhakantaisista ajattelumalleista ja toimintatavoista päästään eroon.
– Pitää pystyä uudistumaan, kun maailmakin muuttuu. Se on ehkä isoin haaste.
Eurovaalitulos muuttaa parlamentin keskinäisiä valtasuhteita
Tulevalla kaudella yhteistyöhön hakeutuvat sosiaalidemorkaatit, konservatiivit, liberaalidemokraatit ja vihreät. Yhteistyökuviot selviävät parlamenttiryhmittymien neuvottelujen jälkeen.
Kyllösen mukaan blokkipolitiikka on parlamentissa luonteva ja positiivinen toimintatapa, jos asioita halutaan viedä eteenpäin.
– Siellä ei ole hallitus-oppositioasetelmaa. Ihmiset voivat blokeista huolimatta tehdä yhteistyötä, verkostoitua ja vaikuttaa samanmielisten kanssa.
Kyllönen puhuu kokemuksesta. Parlamenttikautensa alussa viisi vuotta sitten hän karsasti blokkipolitiikkaa. Nyt hän ajattelee toisin.
– Jokainen ryhmä joutuu pohtimaan kauden alussa, että onko blokkipolitiikassa mukana. Yhteistyö varmistaa, että asiat etenevät.
Hän muistuttaa, että parlamentissa on porukkaa, joka haluaa heitellä kapuloita rattaisiin. Äärioikeisto ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka se ei saanutkaan äänivyöryä.
lehti 