Rehn viittasi Suomen Pankin tuoreeseen laskelmaan, jonka mukaan yksityisen sektorin korotukset valuvat suoraan teollisuuden kustannuksiksi. Prosentin korotus kaupan, tietotekniikan tai markkinoinnin alan palkkoihin vaikuttaa samoin, jos samansuuruinen korotus tehtäisiin suoraan teollisuuden palkkoihin.
Toimialakohtaiset tuntuvat palkankorotukset olivat yhtenä syynä, miksi vuoden 2008 talouslama pääsi iskemään Suomeen pahasti. Juuri hieman ennen Yhdysvaltain talousromahdusta Suomessa oli sovittu mittavista palkankorotuksista, Rehn muistutti.
– Maamme kustannuskilpailukyky väheni verrattuna kilpailijamaihimme, joissa palkankorotukset olivat maltillisemmat. Teollisuudesta hävisi osittain myös rakennemuutoksen takia melkein 100 000 työpaikkaa.
Maailmantalouden kasvu on vaimentunut, Kiinan talouskasvu on hidastunut ja brexitin vaikutukset ovat epäselvät.
Suomen ei pidä Rehnin mukaan lisätä riskiä investointien siirtymisestä tai valumisesta muualle mittavilla palkankorotuksilla.
Maailmantalouden kasvu on vaimentunut, Kiinan talouskasvu on hidastunut ja brexitin vaikutukset ovat epäselvät. Lisäksi Kiinan ja Yhdysvaltain taloudellinen ja teknologinen valtakamppailu ja sen mahdollinen laajeneminen sekä muut maailmantalouden epävarmuustekijät heikentävät jo muutoinkin yritysten investointihaluja ja työllistämistä, Rehn varoitti.
Suomen malli syntyi jo
Rehn kiitteli kilpailukykysopimusta. Sen syntyprosessi oli vaikea, mutta tulos hyvä.
Suomen kansantalous pääsi nollakasvusta yli 2 prosentin kasvuun. Kilpailukykysopimuksen lisäksi talouden nousuun vaikuttivat maailmantalouden kasvu ja Euroopan Keskuspankin elvyttävä rahapolitiikkaa.
– Viime kierroksella puhuttiin kovasti Ruotsin mallista ja rakennettiin Suomen mallia. Mielestäni Suomen malli syntyi jo käytännössä, vaikka ei vielä teoriassa, Rehn totesi.
Asiat vain lutviutuivat eteenpäin neuvottelukierroksen aikana.
– Näin syntynyttä hyvää käytäntöä ei kannata hukata.
Uuden hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on Rehnin mukaan tervetullut. Hän huomautti, että hallituksen saama lähtötilanne ei ole mitenkään auvoisa, sillä koulutuksen ja tutkimuksen investoinnit on lyöty laimin yli kymmenen vuoden ajan.
– Nyt pitää varautua tulevaan, kun ei olla vielä taantumassa, hän opasti.
Teollisuusliitto juhlisti valtuuston juhlaseminaarilla Suomen rauta- ja metallityöntekijäin liiton perustamisen 120-vuotispäivää.
uutiskirje 
