Euroopan komissio julkaisi torstaina 5.6. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry huomauttaa, että köyhyyden vähentämistä ei niissä huomioitu.
Sen sijaan suositukset keskittyvät valtion menojen pitämiseen kohtuullisina suhteessa bruttokansantuotteeseen, sote-palvelujen kustannustehokkuuteen ja saavutettavuuteen, työllistymisen kannustimiin, investointeihin tutkimukseen ja innovaatioihin, siirtymiseen hiilineutraaleihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä kotitalouksien velkaantumisen seuraamiseen.
– Maakohtaisissa suosituksissa painottuu menokuri ja työllistymisen kannustimet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen komission tulisi ottaa sosiaaliset vaikutukset huomioon aiempaa vahvemmin. Suomelle asetettu selkeä tavoite vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä ei suosituksissa kuitenkaan näy, kuten ei sosiaalinen ulottuvuus juuri muutenkaan, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
EU-ohjausjaksolla seurataan jäsenmaiden toimia Eurooppaa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtenä tavoitteena on köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010–2020 välisenä aikana.
Lähes 900 000 henkilöä köyhyysriskissä
Euroopan komissio arvioi maaliskuussa julkaistussa maaraportissa optimistisesti, että Suomen olisi vielä mahdollista saavuttaa köyhyydenvähentämistavoitteensa, vaikka siitä ollaan jääty noin 100 000:lla. Suomen kevään 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan kuitenkin, että vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 894 000 henkilöä, kun luku oli sitä edeltävänä vuonna 849 000 henkilöä. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on siis kasvanut vuodessa noin 40 000:lla ja tavoite 770 000 henkilöstä on varsin kaukana.
Tarvitaan selkeitä ja johdonmukaisia toimia
– Tuoreessa hallitusohjelmassa on oikean suuntaisia toimia perusturvan tason nostamiseksi sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten köyhyyden vähentämiseksi. Ohjelman lukuisat hyvät tavoitteet on pian muutettava konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyys vähenisi, toteaa EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen.
– Perusturvan tason parantamista on jatkettava suunnitelmallisesti niin, että se turvaa kaikille kohtuullisen minimikulutuksen, hän jatkaa.
Suomessa perusturvan riittävyys on lakisääteisesti arvioitava joka hallituskauden päätteeksi ja arvioinnista tehdään Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Se osoittaa, että perusturvan taso on vuosina 2015–2019 heikentynyt ja se ei riitä tällä hetkellä kattamaan kohtuullista vähimmäiskulutusta.
SOSTEn ja EAPN-Finin varjosuositukset
SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen. Ne ovat laatineet varjosuositukset Euroopan komission maakohtaisten suositusten rinnalle. Näitä varjosuosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi.
SOSTE ja EAPN-Finin esittävät muun muassa perusturvan tason korottamista ja tuen lisäämistä kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden kokeman köyhyyden vähentämiseen.
Varjosuosituksissa kaivataan myös lisää resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille ja lastensuojeluun, työllisyyspalveluihin. Sote-palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus tulee turvata, samoin laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.
uutiskirje 
