YK:n turvallisuusneuvosto otti 20 vuotta sitten tehtäväkseen suojella siviilejä konflikteissa. Se ei ole onnistunut, todettiin juhlavuoden seminaarissa.
”Aseelliset selkkaukset ja kansainvälisen lain rikkomukset aiheuttavat yhä valtavaa inhimillistä kärsimystä. Meillä on sodan lait ja säännöt, mutta niiden noudattamiseksi pitää tehdä työtä”, YK:n pääsihteeri António Guterres muistuttaa.
Amnesty Internationalin kriisityön johtaja Tirana Hassan puhuu katastrofaalisesta epäonnistumisesta. ”Maailman johtajat ovat likimain hylänneet siviilit sotien kurimukseen.”
Hän vaatii tyhjien lupausten sijaan konkreettisia tekoja, joilla suojellaan siviilejä ja lopetetaan sotarikokset sekä niiden rankaisemattomuus.
Laajoja pommituksia
YK:n mukaan yli 22 000 siviiliä kuoli tai loukkaantui vuonna 2018 pelkästään kuudessa maassa, jotka ovat Afganistan, Etelä-Sudan, Irak, Jemen, Mali ja Somalia.
Turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä – Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat – ovat osallisina monissa selkkauksissa, joten vastuu siviilien suojelusta lankeaa myös niille.
Esimerkiksi Yhdysvaltain johtama liittouma tappoi yli 1 600 siviiliä Syyrian Raqqassa neljän kuukauden aikana vuonna 2017.
Länsimaiden aseistama Saudi-Arabian koalitio on surmannut ja haavoittanut tuhansia siviilejä Jemenissä ja estänyt ruoka-avu perillepääsyn, mistä on seurannut maailman pahimpiin kuuluva humanitaarinen kriisi.
Erityisen tuhoisaa on räjähtävien aseiden valikoimaton käyttö asuinalueilla. Sen takia 90 prosenttia uhreista on siviilejä, Guterres huomauttaa.
Vaikutukset pitkäaikaisia
Hassanin mukaan hyökkäyksiä kohdistetaan säännöllisesti siviileihin siellä, missä he asuvat, opiskelevat, harjoittavat hartautta tai hakevat apua terveysongelmiinsa.
Konflikteilla on myös pitkän ajan vaikutuksia yhteisöihin, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja Peter Maurer lisää.
”Tuhoutunut infrastruktuuri romuttaa olennaiset terveyspalvelut, vesihuollon ja paljon muuta. Lisäksi selkkausten ympäristövaikutukset voivat olla kohtalokkaita sekä luonnolle että siviilien selviytymiselle”, hän selittää.
USA:n johtama koalitio on syksystä 2014 kohdistanut ilmaiskuja Syyrian öljyntuotantolaitoksiin. Hollantilaisen PAX-järjestön mukaan saasteita on levinnyt ilmaan, maaperään ja veteen, mistä seuraa pitkäaikaisia terveysvaikutuksia asukkaille.
Pakenemista estetään
Jätehuollon romahtaminen aiheuttaa vaaroja sekä Syyriassa asuville että sinne paluuta suunnitteleville. Maurer tähdentää, että YK:n turvallisuusneuvoston tehtävä on suojella pakenemaan joutuneita tai ainakin sallia heidän hakeutua turvaan.
”Sodalle ja väkivallalle altistuneita ihmisiä estetään liian usein pääsemästä turvaan asettamalla byrokraattisia esteitä ja rajoittamalla liikkumista”, Maurer sanoo.
Hänen mukaansa YK:n turvallisuusneuvosto voi päätöksillään pelastaa tai tuhota elämää ja luoda toivoa tai epätoivoa. ”Päätösten tekeminen on tärkeää, sillä niiden tekemättä jättämien kostautuu siviileille.”
lehti 