Maailman tärkeimmät talousmahdit eli G20-maat ovat viime vuosina lähes kolminkertaistaneet tukiaisensa hiilivoimaloille, kerrotaan Overseas Development Instituten (ODI) julkaisemassa raportissa.
Raportin mukaan vuonna 2014 G20-maat käyttivät hiilivoimaloiden tukemiseen 17 miljardia dollaria, mutta vuonna 2017 – jolta tuoreimmat tilastot ovat – summa oli noussut 47 miljardiin dollariin.
Mukaan on laskettu valtioiden ja valtionyhtiöiden maksamat suorat tukiaiset sekä verohelpotukset hiilivoimaloiden rakentamiselle ja ylläpidolle.
G20-maiden huippukokous alkaa perjantaina Osakassa.
Todellisuudessa tukien arvioidaan olevan vielä huomattavasti suurempia, koska monet G20-maat eivät tee selkoa kaikista tukimuodoistaan.
Hiilikaivoksille annetut tukiaiset kuitenkin pienenivät samana ajanjaksona 22 miljardista 10 miljardiin dollariin.
Luvattiin vähentää tukiaisia
G20-maiden merkitys ilmastokriisille on suuri, koska ne tuottavat 79 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Hiilivoimalat taas olivat suurin yksittäinen tekijä koko maailman päästöjen kasvamiselle viime vuonna.
Lisäksi hiilenpoltto on merkittävä lähde ilman paikalliselle saastumiselle ja tämän aiheuttamille terveysongelmille.
Syyskuussa 2009 eli lähes kymmenen vuotta sitten G20-maat lupasivat ”keskipitkällä aikavälillä” lopettaa kaikki fossiilisille polttoaineille maksettavat tuet. Todellisuudessa siis suunta on ollut päinvastainen.
ODI:n raportin mukaan eniten tukea hiilelle maksavat Kiina ja Intia. Seuraavina ovat Japani, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Indonesia ja Yhdysvallat. Useat maat tukevat myös hiilivoimaloiden rakentamista ulkomailla, kuten Kiina Filippiineillä.
Kaksinaamainen isäntämaa
G20-maiden vuosittainen huippukokous alkaa perjantaina Japanin Osakassa. Ympäristöjärjestöt suunnittelevat mielenosoituksia Japanin kaksinaamaista politiikkaa vastaan.
Japani siis maksaa kolmanneksi eniten tukiaisia hiilivoimalle, vaikka pääministeri Shinzo Abe viime syksynä sanoi ilmastonmuutoksen voivan olla ”hengenvaarallinen uhka kaikille sukupolville”.
ODI:n raportin mukaan kaikesta hiilelle annetusta tuesta vain 5 prosenttia käytettiin sopeutumiseen auttamaan siirtymistä pois hiilen käytöstä. Vuoden 2017 jälkeen Kiina on kuitenkin perustanut 15 miljardin dollarin rahaston tukemaan hiili- ja terästyöläisiä siirtymässä.
Yksityinen sektori mukaan laskettuna sijoittaminen hiilitalouteen on vähentynyt selvästi. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan investoinnit uusiin hiilivoimaloihin vähenivät 75 prosenttia vuosien 2015 ja 2018 välillä.
lehti 