Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2009 eläkkeelle keskimäärin 59,4-vuotiaana, kun vuonna 2008 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 58,7-vuotiaana.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63–68 vuoden iässä. Vuonna 2009 kunta-alalta vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,3-vuotiaana.
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle kuntatyöntekijälle on tällä hetkellä 60,2 vuotta. Vuonna 2000 odote oli 58,5 vuotta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Koko työeläkesektorilla eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle on tällä hetkellä 59,8 vuotta.
Suuret erot ammattiryhmien välillä
– Eläkkeellesiirtymisikä vaihtelee suuresti ammattiryhmien välillä, kertoo Kuntien eläkevakuutuksen tilastosuunnittelija Katinka Lybäck. Vanhimpana eläkepäivänsä aloittivat aineenopettajat ja lehtorit, keskimäärin 61,5-vuotiaana. Myös lääkärit ja osastonhoitajat jaksoivat työelämässä keskimäärin 61 ikävuoteen saakka. Sihteerit, perhepäivähoitajat ja kiinteistöhuoltomiehet jatkoivat työelämässä 60-vuotiaaksi asti.
Sen sijaan esimerkiksi perus- ja lähihoitajat sekä sairaanhoitajat eläköityivät keskimäärin jo alle 58-vuotiaana. Keskimääräistä nuorempana eläkkeelle siirtyvät myös muun muassa lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset sekä henkilökohtaiset avustajat.
– Erot ammattiryhmien välillä johtuvat useista seikoista. Kunta-alalla myös alemmat ammatilliset eläkeiät vaikuttavat eläköitymiseen, Lybäck valottaa.
Sairaanhoitajat, perushoitajat, lastenhoitaja ja palomiehet ovat muun muassa ammattiryhmiä, joilla osalla on vielä voimassa ammatillisia, yleistä tasoa alempia eläkeikiä. Esimerkiksi kahdessa ensin mainitussa ammatissa toimivista oli vuoden 2008 lopussa vielä yhteensä lähes 8 000:lla voimassa alle 63 vuoden eläkeikä. Alempi ammatillinen eläkeikä on yhä noin 20 000 kuntatyöntekijällä, mutta heidän määränsä vähenee vuosi vuodelta.
Vastaavasti yleisen eläkeiän piiriin kuuluvien kuntatyöntekijöiden osuus kasvaa vuosi vuodelta.
Tällä siirtymällä on ikään kuin automaattinen vaikutus siihen, että keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä nousee kunta-alalla
Lybäck myöntää vaikutuksen, mutta ei pidä sitä yhden vuoden vertailussa kovinkaan merkittävänä tekijänä, pitemmällä aikavälillä kyllä.
Ajankohtaisesta tilanteesta merkittävämpi selitys löytyy hänen mielestään siitä, että ihmisiä on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle aikaisempaa vähemmän.
– Vanhuuseläkkeitä alkoi vuonna 2009 enemmän kun edellisenä vuonna. Vanhuuseläkkeelle siirrytään selvästi vanhempana, joten mitä suurempi osuus eläkkeelle siirtyvistä jää vanhuuseläkkeelle, sitä korkeampi on keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä.
Julkinen sektori uhrannut eniten
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi katsoo, että julkinen sektori on uhrannut eniten tavoitteeseen harmonisoida eläkkeet. Sektorilla on luovuttu huomattavan suurista eduista kuten pääsystä muita aikaisemmin eläkkeelle ja siitä, että täysi eläke ansaittiin lyhyemmällä työuralla kuin muut.
– Hyvänä joka tapauksessa on pidettävä sitä, että edetään yhteisesti hyväksytyssä tavoitteessa, eläkkeelle siirtymisiän nousussa.
Kangasniemi pitää opettajien 61,5 vuoden eläköitymisikää saavutuksena, mutta muistuttaa tämän ammattiryhmän toisaalta olevan kärkipäässä, kun on selvitetty mielenterveys- ja väsymysongelmien määrää.
Eläkeiän nousu nykyoloissa on saavutus
– Kuntapuolen ammatilliset eläkkeethän on myyty jo ajat sitten, muistuttaa myös HUS:n pääluottamusmies ja JHL:n hallituksen jäsen Kalevi Kannisto, jonka mielestä kuntapuolen eläkejärjestelmää on rukattu riittävästi. Muistissa on hyvin kova kalabaliikki, jota käytiin esimerkiksi palomiesten eläkeiän nostamisesta.
– He, kuten monissa muissakin kunnan ammateissa työskentelevät kokivat, etteivät selviydy eivätkä jaksa yhtä kauan kuin muissa ammateissa työskentelevät.
– On kyse palomiehestä tai sairaalan laitoshoitajasta, on oleellista, että jaksaisi raskaassa työssä mahdollisimman pitkään, Kannisto tähdentää.
Muita, itse työympäristöstä löytyviä selityksiä, sanoo Kannisto olevan vaikeata kuvitella, varsinkin kun työtahti ei ole helpottunut. Palvelun tarve ei ole vähentynyt mihinkään ja samat työt tehdään koko ajan pienenevällä porukalla.
– Tähän nähden tämä eläkeiän nousu on saavutus.
lehti 