Hannosen kysymys kuuluu: Miksi metsätalous nauttii erikoiskohtelua luonnonsuojelulain tulkinnassa.
Hän muistuttaa, että lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on Suomessa kielletty luonnonsuojelulaissa. Kiellon taustalla on EU:n lintudirektiivi.
– Lakia on kuitenkin tulkittu niin, ettei kesällä tehtyjä hakkuita katsota tahalliseksi häiriön aiheuttamiseksi linnuille. Tämä tulkinta ei ole kestävällä pohjalla, kirjoittaa suojeluasiantuntija Paloma Hannonen blogissa.
Kesähakkuut ovat yleistyneet vasta 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2017 kaikista puutavaralajeista noin neljäsosa tuli hakkuista, jotka tehtiin lintujen kannalta tärkeimpänä pesimisaikana. Tämä aika ulottuu huhtikuun lopusta ja heinäkuun alkuun.
– Monien tuttujen lintulajien populaatiot pienenevät koko ajan ilman kesähakkuitakin. Kaikenlainen ihmisen aiheuttama kuolleisuus on lisäriski, Hannonen toteaa.
”Ministeriön ryhdyttävä toimenpiteisiin”
Useassa maassa on hänen mukaansa herätty juuri nyt tähän samaan ongelmaan.
– Lintujen tilanne on huolestuttava ympäri maailmaa. Virossa, Latviassa ja Liettuassa kampanjoidaan parasta aikaa kesähakkuiden lopettamiseksi tai haittojen pienentämiseksi. Viron oikeuskansleri on ottanut kantaa sen puolesta, ettei pelkkä suositus pidättäytyä hakkuista lintujen pesimisaikana ole Virossa riittävä toimenpide luonnonsuojelu- ja metsälaeissa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.
EU:n komissio on jo pyytänyt lisäselvitystä Suomelta siitä, kuinka lintudirektiivin velvoitteet toteutuvat metsähakkuiden yhteydessä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelevat parhaillaan vastausta.
– Pelkkä nykytilan toteaminen ei riitä, vaan ympäristöministeriön on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta lain tulkinta saadaan vastaamaan lintudirektiivin vaatimuksia, toteaa Hannonen.
uutiskirje 