Mitä reittiä ja bussiyhtiöitä suosittelisitte Tallinna–Berliini-välillä? Mikä paikka Saksassa Brysselin ja Hampurin välissä olisi kiinnostava?
Muun muassa tällaisia vinkkejä kyseltiin Maata pitkin matkustavat -ryhmässä Facebookissa kesäkuussa. Neljä vuotta sitten perustettu ryhmä alkoi kasvaa nopeasti keväällä 2018 ja kasvu yltyi räjähdysmäiseksi viime syksynä, kun IPCC:n ilmastoraportin myötä levisi huoli myös lentomatkustamisen päästöistä. Kesäkuussa ryhmässä oli yli 13 000 jäsentä.
– Ideana oli yrittää saada lisää ihmisiä matkustamaan maata pitkin ja jakaa neuvoja. Joka maassa on omat niksinsä, kertoo ryhmän lähtökohdista sen perustaja ja yksi nykyisistäkin ylläpitäjistä Santeri Junttila.
Kansainvälisiä rautatieyhteyksiä ajetaan huonokuntoisilla junilla ja hitailla aikatauluilla.
Ryhmässä on mukana myös matkailun ympäristövaikutusten asiantuntijoita. Ryhmän inspiroimana on järjestetty jo kahdet Maata pitkin -matkamessut, ja elokuussa on tulossa kolmannet.
Junttila on filosofian tohtori, joka työskentelee Helsingin yliopistossa fennougristiikan tutkijana. Hän päätti luopua lentomatkailusta jo lukioikäisenä vuonna 1992 – ja päätös on pitänyt. Silti hän on asunut ja työskennellyt ympäri Eurooppaa: Italiassa, Kroatian Zagrebissa, Tartossa, Riiassa.
Rajojen ylitys yhä ongelma
Europarlamenttivaalien alla Junttila kysyi Maata pitkin matkustavat -ryhmässä mielipiteitä rajat ylittävän junaliikenteen parantamisesta Euroopassa. Ehdotuksien pohjalta tehtiin kysely eurovaaliehdokkaille.
Kun lentoliikenne avattiin vapaalle kilpailulle ja halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille, rautatieliikenteen asema EU:ssa heikkeni. Kansainväliset lipunvarausjärjestelmät ja muu yhteistyö unohdettiin. Myös kiinteän hinnoittelun poistuminen on hankaloittanut rajat ylittävien matkojen järjestämistä. Ennen minkä tahansa Euroopan maan rautatieasemalta saattoi varata junalipun lähes mille tahansa muulle eurooppalaiselle asemalle, mutta enää tämä ei onnistu, Junttila selvittää.
Valtiot eivät saa tukea rajat ylittävää matkustajaliikennettä.
– Siksi kansainvälisiä rautatieyhteyksiä ajetaan vanhoilla huonokuntoisilla junilla ja hitailla aikatauluilla. On tosin myös alueita, missä valtiot tukevat junaliikennettä yhdessä rajan ylittävältä osalta, kuten Ruotsin ja Tanskan välillä, Junttila kertoo.
Sivusto ehdottaa reittejä
Maata pitkin matkustavat -ryhmässä on kehitelty ajatusta yhtenäisestä eurooppalaisesta lipunvarausjärjestelmästä. Jo nyt hyvää apua matkareittien suunnitteluun tarjoaa helmikuussa perustettu internet-sivusto. Sivustolla on valittavissa 37 maata, joihin se tarjoaa reittivaihtoehdot Suomesta tarkkoine aikatauluineen.
– Nopeimmat reitit varsinkin Länsi-Eurooppaan menevät Tukholman, Kööpenhaminan ja Hampurin kautta. Jos haluaa matkata hyvin pienellä budjetilla, Tallinnan ja Baltian maiden kautta pääsee busseilla, mutta hitaammin, kertoo sivuston perustaja Antti Koskela.
Esimerkiksi Turusta Pariisiin matka kestää yhden vuorokauden ja 21 tuntia, mukaan lukien yöpyminen Hampurissa. Hinnaksi tulee noin 150 euroa ilman majoitusta. Baltian kautta busseilla matka kestää kaksi vuorokautta ja viisi tuntia, ja hintaa kertyy 79 euroa.
Junalla Pohjanlahden ympäri?
Maata pitkin matkustamisen katsotaan pitävän sisällään myös vettä pitkin matkustamisen, vaikka se voi aiheuttaa päästöjä jopa lentoliikennettä enemmän. Junttilan mukaan on hankala arvioida, kuinka suuri osa laivojen päästöistä johtuu matkustamisesta ja kuinka suuri osa lastista.
Jos laivamatkustamista haluaa Suomesta lähtiessä välttää, on kierrettävä Pietarin tai Haaparannan kautta. Junttila toivoo, että junalla pääsisi tulevaisuudessa koko matkan Pohjanlahden ympäri.
– Siellä ei ole kovin paljon rakentamatonta rataosuutta. Aika pienellä investoinnilla saisi yhteyden Helsingistä Tukholmaan junalla.
Moni ympäristöstä ja ilmastosta huolestunutkin kokee ongelmaksi sen, ettei maata pitkin matkustamiseen ole aikaa. Tämä on Santeri Junttilan mukaan yhteiskunnallinen kysymys.
– Pitäisi ryhtyä kehittämään yhteiskuntaa siihen suuntaan, että vapaa-aikaa olisi enemmän, työaikoja lyhennettäisiin ja lomia pidennettäisiin. Siihen suuntaanhan teknologian kehitys meitä joka tapauksessa vie.
Oma lukunsa ovat työn puolesta tehtävät matkat. Liikenne- ja viestintäministeriö ehdotti vast’ikään valtion matkustussäännön muuttamista siten, että ilmastovaikutuksetkin huomioitaisiin matkustustavan valinnassa. Työelämässä matkustamista voidaan myös vähentää video- ja muilla etäyhteyksillä.
uutiskirje 
