Kunnallisveroäyrin nostamisen tulee olemaan mukana yhtenä vaihtoehtona Helsingin vuoden 2011 budjetista käytävissä neuvotteluissa, arvioi Kati Peltola.
Hän edellyttää kuitenkin, että päätöksen perustaksi on valtuutetuilla tulee olla nykyistä parempi tieto ja ymmärrys niin menokehityksestä, kaupungin lainapolitiikasta kuin ottolainauksen kehitystarpeista. Peltola käytti keskiviikkoiltana Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron valtuuston käydessä lähetekeskustelun tulevan vuoden budjetista.
Peltola kritisoi Helsingin jokavuotiseksi osoittautunutta tapaa alibudjetoida palveluja ja ylibudjetoida investointeja.
Kuluvan vuoden talousarviossa ilmiö jopa vielä korostuu, kun viime vuoden investointivarauksista siirretään sadan miljoonan euron verran tälle vuodelle, vaikka tämän vuoden investointimääräraha on muutenkin ennätyssuuri. Se niin suuri, ettei kaikkia investointeja pystytä toteuttamaan eikä niihin varattuja lisälainojakaan siten tarvitse nostaa.
Varaukset investointeihin tulee ottaa käyttöön
– Vasemmistoliiton valtuustoryhmä odottaakin kaupunginhallitukselta ensi vuoden budjettiraamin pohjaksi perusteellista tämän ja ensi vuoden investointien tarpeellisuuden ja ajoituksen tarkistusta.
Tähän on Peltolan mielestä syytä, koska muihin kuin liikelaitosten investointeihin viime vuodelle varatusta 586 miljoonan määrärahasta käytettiin noin 78 prosenttia, ja koska osan tämän vuoden hankkeista tiedetään jo nyt siirtyvän. Hän on laskenut, että 20 prosentin siirtymä tämän vuoden 782 miljoonan euron määrärahasta ensi vuodelle olisi 156 miljoonaa, mikä pudottaisi reippaasti tähän asti esitetyissä kaavailuissa ensi vuodelle esiteltyä lisälainan tarvetta.
Välttääkseen jopa satojen miljoonien budjetointivirheet tarvitsee valtuusto nykyistä tarkempaa kaupungin menojen ja sen ottamien ja antamien lainojen ennustamista ja seurantaa.
– Vaikka Helsingillä oli joulukuussa ottolainaa 1 500 euroa jokaista kaupunkilaista kohti, oli antolainaa vielä enemmän. Helsingin myöntämät lainat ovat lisäksi varsin riskittömiä ja sidottu palveluja tuottavaan omaisuuteen. Suurimmat lainat on annettu kaupungin omien liikelaitosten investointeihin ja asuntotuotantoon, jotka maksavat itse kaupungin ottamien lainojen menot.
Epätoivottava kierre
Vasemmistoliitto haluaa Helsingin ensi vuoden talousarviosta sellaisen, että se turvaa kaupunkilaisille riittävät peruspalvelut ja niiden tekijöille kohtuullisen palkkatason kunnollisissa työpaikoissa.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän keskeinen tavoite on Peltolan mukaan kaupungin peruspalvelujen saaminen elinkelpoisiksi rahoittamalla niille riittävä oma henkilöstö.
– Vakinaisista työntekijöistä pihtaaminen pahentaa työttömyyttä ja työttömyys lisää kaupungin toimeentulotuen ja palvelujen menoja, kuvaa Peltola epätoivottavaa kierrettä.
Monet peruspalvelujen osaavat ammattilaiset pystyisivät myös jakamaan töitään erilaisten avustavien työntekijöiden kanssa, jos kaupunki palkkaisi työttömiksi jääneitä ja jääviä pitempiaikaisiin työsuhteisiin. Kuuden kuukauden työllistämisjaksot ovat epätaloudellisia ja turhauttavia, mutta jo vuoden, parin jaksot helpottaisivat vakinaisten työtä ja antaisivat työllistetyille kokemusta, jonka varassa voi päästä pysyvämpiin töihin tai hakeutua lisäkoulutukseen.
Palvelut edelle metropoliunelmia
Erityisen tärkeätä on varmistaa, että syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestetään sopivia koulutus- ja työmahdollisuuksia. Se on paras investointi sekä näille nuorille ja heidän perheilleen että kaupungille.
Helsingin metropoliunelmia varjostavat pahasti virkamiesten julkisuuteen tulleet esitykset terveysasemien ja kirjastojen karsimisesta. Helsinkiläisten enemmistö haluaa säilyttää ja saada lisää kirjastoja ja terveysasemia. He vaativat myös hyvää hoivaa vanhuksille ja sairaille.
Kati Peltolan mielestä kaupunki voikin jättää metropolipönötyksen ja sirkushuvit yksityisen sektorin ja kuntalaisten omatoimisuuden varaan.
Järkevään yhteiskäyttöön
– Tarve parantaa kaupungin omia lähipalveluja on erityisen tähdellistä aluekeskuksissa, jossa niille tuleekin antaa kunnolliset tilat ja tarpeeksi työvoimaa.
Vasemmistoliitto edellyttää lähipalveluverkkojen suunnittelemista peruspiiri- ja suurpiiritasolla niin, että palveluyksiköiden työntekijät ovat lähellä toisiaan ja pääsevät luontevaan yhteistyöhön asukkaiden ja toistensa kanssa. Vierekkäiset sosiaali- ja terveysasemat, kirjastot ja eri ikäryhmille sopivat monikäyttötilat kouluissa, päiväkoti-leikkipuistot ja vanhusten palvelukeskukset palvelutaloissa ja vanhainkodeissa ovat luontevia ihmisten tapaamispaikkoja.
uutiskirje 
