– Kansakunnan suuruutta ja edistyneisyyttä voi arvioida siellä vallitsevasta tavasta kohdella eläimiä, Mahatma Gandhi aikoinaan sanoi.
Gandhin omalla kansakunnalla, intialaisilla, on yleisen kasvissyönnin ansiosta potentiaalia nousta eläinten hyvinvoinnin maailmanlaajuiseksi esitaistelijaksi.
Jo vuonna 1960 Intiassa säädettiin laki, jolla pyrittiin suojelemaan eläimiä julmalta kohtelulta. Maan luonnonsuojelulait kuuluvat maailman tiukimpiin.
Vuoden 2000 jälkeen yli miljoona muurahaiskäpyä on joutunut kauppiaiden kynsiin
Vuonna 2013 kiellettiin delfinaariot, seuraavana vuonna kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet sekä eläinkokeilla testatun kosmetiikan maahantuonti. Kiellettyä on myös esimerkiksi hain evien vienti ja villieläinten pito sirkuksessa.
Lehmät erikoistapaus
Silti eläinsuojelua ei Intiassa tahdota ottaa vakavasti, eikä eläimiä käytännössä myöskään kohdella erityisen hyvin.
Intian lehmät ovat erikoistapaus, jossa uskonnon edistämä myötätunto kaikkea elollista kohtaan sekoittuu nationalistisiin poliittisiin intohimoihin. Kun lehmien nimissä lynkataan ihmisiä, kyse ei ole eläinten hyvinvoinnista.
Intia kielsi norsunluukaupan jo vuonna 1972, mutta se ei ole lopettanut norsujen kaltoinkohtelua. Norsujen hyväksikäyttöä ei helposti havaita, sillä sen edessä leijuu kulttuuriperinnön ja turismiteollisuuden savuverho.
Norsut viihteen välineinä
Intian norsuja vuokrataan häihin ja muihin suuriin juhlallisuuksiin, joissa kiihkeän meluisat väkijoukot piinaavat niitä. Niiden selässä tehdään huviretkiä ja niitä kahlitaan temppeleihin.
Turismi ruokkii villien norsujen luonnosta kaappaamista ja viihteen välineiksi muuttamista. Norsunpoikasia ryöstetään emoiltaan ja ne alistetaan toimenpiteille, joita kutsutaan norsun hengen tai tahdon murtamiseksi– vankeutta, kipua ja eristämistä.
Kun norsun tahto sitten on murrettu, se kahlitaan temppelin sisälle. Kahleissa se alkaa käyttäytyä temppelinorsuille ominaiseen tapaan eli heilutella päätään puolelta toiselle, loputtomasti. Joskus vuosien kaltoin kohtelu johtaa rajuihin purkauksiin, joissa myös ihmiset kärsivät.
Intian hindut näkevät norsun Ganeshan, rakastetun hindujumalan symbolina, mutta norsujen kohtelu viittaa pikemmin demoniin kuin jumalaan.
Miljoona muurahaiskäpyä
Intian norsujen kohtalo on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Pinnan alla levittäytyy massiivinen eläinten hyväksikäyttö ja kärsimys, joka on seurausta eläinten muuttamisesta teollisen tuotannon ja rikollisuuden välineiksi.
Laiton villieläinkauppa on maailmanlaajuisesti neljänneksi tuottoisinta rikollisuutta, heti huume-, ihmis- ja asekaupan jälkeen. Laittoman villieläinkaupan voitoiksi arvioidaan 6–21 miljardia euroa vuosittain.
Kaikkein eniten laittomasti kaupattu nisäkäs on muurahaiskäpy, josta halutaan lähinnä lihaa ja suomuja. Lihat ja suomut toimitetaan useimmiten Kiinaan, jossa niistä valmistetaan perinteisiä kiinalaisia lääkkeitä, kosmetiikkaa ja koruja.
Koska kyse on pimeästä kaupasta, täsmällisiä lukuja on mahdoton saada, mutta uskotaan, että vuoden 2000 jälkeen yli miljoona muurahaiskäpyä on joutunut kauppiaiden kynsiin.
Teollisuus ei hyvinvoinnista piittaa
Muurahaiskäpyjen hupeneminen luonnosta haittaa muitakin kuin herkkätunteisia luonnonsuojelijoita, sillä niillä on muutakin kuin tunnearvoa. Erityisesti maanviljelykselle ne ovat arvokkaita.
Muurahaiskävyt syövät vuoden mittaan miljoonittain tuhohyönteisiä ja siten vähentävät tarvetta käyttää hyönteismyrkkyjä. Lisäksi niiden terävät kynnet, pitkät kuonot ja jäntevät kielet auttavat ilmastamaan maata.
Eläinten hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun suurin näyttämö kuitenkin on ruokateollisuus.
Aiemmin suurin osa eläimistä kasvatettiin pientiloilla, joissa ihmisen ja eläimen suhde muodostui symbioottiseksi. Nykyään Intiassakin karjankasvatus on suurelta osin teollistunut, eikä tähtäimessä ole muu kuin tuottavuuden kasvattaminen, eläinten terveydestä ja ihmisiäkin rasittavista ympäristöhaitoista piittaamatta.
lehti 