EU haluaa jatkaa yhteistyötä Libyan kanssa ja palauttaa Välimereltä pelastettuja sinne – ”Yhteistyö on ihmisoikeuksien vastaista”

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Välimereen on hukkunut tänä vuonna yli 1 000 ihmistä. Vaikka Libyasta lähtevää niin kutsuttua keskistä Välimeren-reittiä pitkin tulee yhä vähemmän ihmisiä, se on entistä vaarallisempi.

– Kun kolmetoista ihmistä yrittää ylittää Välimeren, yksi heistä kuolee. Mitä vaikeammaksi se on tehty, sitä suurempi on riski, havainnollistaa Lääkärit ilman rajoja -järjestön viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Keskistä reittiä pitkin ihmisiä on tullut erityisesti Italiaan ja Maltalle hakemaan turvaa. Tämä johti viime vuoden kesäkuussa siihen, että Italia alkoi estää pelastusalusten saapumisen sen satamiin. Ihmisten lähtemistä pakoon karmeita oloja se ei pysäyttänyt.

Jo pitkään pelastustoiminta on Välimerellä ollut eri järjestöjen varassa. Lääkärit ilman rajoja lähetti oman aluksensa takaisin alueelle elokuussa. Kriitikot sanoivat, että pelastusalusten toimiminen Välimerellä on niin sanottu vetovoimatekijä eli se kannustaisi ihmisiä lähtemään merelle. Väitteelle ei löydy katetta.

– Siitä ei ole mitään näyttöä. Viime kevät on hyvä esimerkki siitä. Toukokuussa muutaman viikon aikana yli tuhat ihmistä lähti Libyasta, vaikka yhtään laivaa ei ollut paikalla. Siitä on useampia tutkimuksiakin. Ihmiset lähtevät pakoon epäinhimillisiä oloja kotimaassaan tai Libyassa, Väkiparta kertoo.

Maltan sopimus parempi kuin ei mitään

EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kokoukseen Luxemburgiin, jossa yksi aiheista on löytää lisää maita mukaan väliaikaiseen ratkaisuun, jossa Välimereltä pelastettuja ihmisiä jaettaisiin eri jäsenmaihin. Italia, Malta, Ranska ja Saksa sopivat yhteisestä järjestelystä syyskuussa Maltalla. Suomi osallistui kokoukseen EU-puheenjohtajamaan roolissa.

– Nyt on mahdollisuus saada enemmän kuin ennen aikaiseksi. Ennen näissä neuvotteluissa on ollut täysi takalukko. Nyt on saatu edes jonkinlainen sopimus muutaman maan kohdalla. Uskon, että muutamia muita maita tulee mukaan sopimukseen, kuvailee odotuksia ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

Kovin hyväksi ihmisoikeuksien näkökulmasta Korhonen ei nyt tehtyä sopimusta kuvaile. Suurin ongelmakohta siinä on Amnestyn näkökulmasta yhteistyön jatkaminen Libyan kanssa.

– Yhteistyö on ihmisoikeuksien vastaista. Missään nimessä ihmisiä ei pitäisi palauttaa Libyaan. Sopimuksessa on monta muutakin asiaa, joita pitäisi parantaa.

Yksi ongelmakohdista on myös se, että sopimus on kestoltaan paitsi lyhyt (6 kuukautta) myös hyvin ylimalkainen. Korhosen mukaan se jättää paljon sijaa tulkinnanvaraisuudelle.

Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus toisi kuitenkin pientä helpotusta nykytilanteeseen. Tällä hetkellä tilanne on pelastusalusten näkökulmasta äärimmäisen turhauttava.

– Joka ikinen kerta pääsy turvalliseen satamaan pitää neuvotella erikseen. Se on sama rumba joka kerta. Ensin otetaan yhteyttä Libyaan, jonne emme palauta ihmisiä. Sitten neuvottelemme Italian ja Maltan kanssa, voiko päästä satamaan, Väkipartaa kertoo.

Syy, miksi Libyaan ei palauteta ihmisiä, on yksinkertainen. Olot sen pidätyskeskuksissa ovat järkyttävät.

– Olemme (Lääkärit ilman rajoja) itse nähneet, mitä siirtolaisten elämä pidätyskeskuksissa on. Olot niissä eivät ole inhimilliset. Ensinnäkin ihmiset pidetään siellä, vaikka he eivät ole syyllistyneet mihinkään. Sulkeminen pidätyskeskuksiin on jo ensimmäinen ihmisoikeusloukkaus.

– Niissä on aivan liikaa ihmisiä. Yhdessä pienessä sellissä voi olla kymmeniä ihmisiä. He joutuvat esimerkiksi nukkumaan vuoroissa. Heillä ei ole vessoja, ei suihkuja. Tai jos on, ei säännöllistä pääsyä.

Pidätyskeskuksissa tapahtuu myös kidutusta ja muuta väkivaltaa, Väkiparta sanoo.

Suomi ottanut vastaan 13

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) linjasi eduskunnan kyselytunnilla, että vapaaehtoisuuteen perustuvaan sopimukseen pitäisi saada mukaan parikymmentä EU-maata, jotta Suomi voisi liittyä siihen. Kesällä Suomi sitoutui ottamaan vastaan 13 Välimereltä pelastettua ihmistä.

Rinteen hallituksen ulkopolitiikan slogan on ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla”.

Lue lisää: Joukkohauta Välimeressä vain kasvaa