KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

EU haluaa jatkaa yhteistyötä Libyan kanssa ja palauttaa Välimereltä pelastettuja sinne – ”Yhteistyö on ihmisoikeuksien vastaista”

Maltan rannikkovartioston vene peittää osittain mielenosoittajien kyltin, jossa lukee "EU Get Your Ships Together". Italia, Malta, Saksa ja Italia sopivat alustavasti syyskuussa Maltalla, miten Välimereltä pelastettuja ihmisiä jaetaan maiden kesken. Nyt sopimukseen yritetään saada mukaan lisää maita.

Maltan rannikkovartioston vene peittää osittain mielenosoittajien kyltin, jossa lukee "EU Get Your Ships Together". Italia, Malta, Saksa ja Italia sopivat alustavasti syyskuussa Maltalla, miten Välimereltä pelastettuja ihmisiä jaetaan maiden kesken. Nyt sopimukseen yritetään saada mukaan lisää maita. Kuva: Lehtikuva/Matthew Mirabelli

Maltalla solmittu sopimus ei käsittele lainkaan läntistä ja itäistä Välimeren-reittiä.

Jussi Virkkunen
7.10.2019 13.29

Turvapaikanhakijoiden kolme reittiä Välimerellä:

Itäinen reitti kulkee Turkista Kreikkaan.

Keskinen reitti lähtee Libyasta. Ihmiset pyrkivät pienillä veneillä sieltä Italiaan tai Maltalle.

Läntinen reitti kulkee Marokosta Espanjaan.

Olemme itse nähneet, mitä siirtolaisten elämä Libyan pidätyskeskuksissa on.

Välimereen on hukkunut tänä vuonna yli 1 000 ihmistä. Vaikka Libyasta lähtevää niin kutsuttua keskistä Välimeren-reittiä pitkin tulee yhä vähemmän ihmisiä, se on entistä vaarallisempi.

– Kun kolmetoista ihmistä yrittää ylittää Välimeren, yksi heistä kuolee. Mitä vaikeammaksi se on tehty, sitä suurempi on riski, havainnollistaa Lääkärit ilman rajoja -järjestön viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Keskistä reittiä pitkin ihmisiä on tullut erityisesti Italiaan ja Maltalle hakemaan turvaa. Tämä johti viime vuoden kesäkuussa siihen, että Italia alkoi estää pelastusalusten saapumisen sen satamiin. Ihmisten lähtemistä pakoon karmeita oloja se ei pysäyttänyt.

ILMOITUS
ILMOITUS

Jo pitkään pelastustoiminta on Välimerellä ollut eri järjestöjen varassa. Lääkärit ilman rajoja lähetti oman aluksensa takaisin alueelle elokuussa. Kriitikot sanoivat, että pelastusalusten toimiminen Välimerellä on niin sanottu vetovoimatekijä eli se kannustaisi ihmisiä lähtemään merelle. Väitteelle ei löydy katetta.

– Siitä ei ole mitään näyttöä. Viime kevät on hyvä esimerkki siitä. Toukokuussa muutaman viikon aikana yli tuhat ihmistä lähti Libyasta, vaikka yhtään laivaa ei ollut paikalla. Siitä on useampia tutkimuksiakin. Ihmiset lähtevät pakoon epäinhimillisiä oloja kotimaassaan tai Libyassa, Väkiparta kertoo.

Maltan sopimus parempi kuin ei mitään

EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kokoukseen Luxemburgiin, jossa yksi aiheista on löytää lisää maita mukaan väliaikaiseen ratkaisuun, jossa Välimereltä pelastettuja ihmisiä jaettaisiin eri jäsenmaihin. Italia, Malta, Ranska ja Saksa sopivat yhteisestä järjestelystä syyskuussa Maltalla. Suomi osallistui kokoukseen EU-puheenjohtajamaan roolissa.

– Nyt on mahdollisuus saada enemmän kuin ennen aikaiseksi. Ennen näissä neuvotteluissa on ollut täysi takalukko. Nyt on saatu edes jonkinlainen sopimus muutaman maan kohdalla. Uskon, että muutamia muita maita tulee mukaan sopimukseen, kuvailee odotuksia ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

Kovin hyväksi ihmisoikeuksien näkökulmasta Korhonen ei nyt tehtyä sopimusta kuvaile. Suurin ongelmakohta siinä on Amnestyn näkökulmasta yhteistyön jatkaminen Libyan kanssa.

– Yhteistyö on ihmisoikeuksien vastaista. Missään nimessä ihmisiä ei pitäisi palauttaa Libyaan. Sopimuksessa on monta muutakin asiaa, joita pitäisi parantaa.

Yksi ongelmakohdista on myös se, että sopimus on kestoltaan paitsi lyhyt (6 kuukautta) myös hyvin ylimalkainen. Korhosen mukaan se jättää paljon sijaa tulkinnanvaraisuudelle.

Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus toisi kuitenkin pientä helpotusta nykytilanteeseen. Tällä hetkellä tilanne on pelastusalusten näkökulmasta äärimmäisen turhauttava.

– Joka ikinen kerta pääsy turvalliseen satamaan pitää neuvotella erikseen. Se on sama rumba joka kerta. Ensin otetaan yhteyttä Libyaan, jonne emme palauta ihmisiä. Sitten neuvottelemme Italian ja Maltan kanssa, voiko päästä satamaan, Väkipartaa kertoo.

Syy, miksi Libyaan ei palauteta ihmisiä, on yksinkertainen. Olot sen pidätyskeskuksissa ovat järkyttävät.

– Olemme (Lääkärit ilman rajoja) itse nähneet, mitä siirtolaisten elämä pidätyskeskuksissa on. Olot niissä eivät ole inhimilliset. Ensinnäkin ihmiset pidetään siellä, vaikka he eivät ole syyllistyneet mihinkään. Sulkeminen pidätyskeskuksiin on jo ensimmäinen ihmisoikeusloukkaus.

– Niissä on aivan liikaa ihmisiä. Yhdessä pienessä sellissä voi olla kymmeniä ihmisiä. He joutuvat esimerkiksi nukkumaan vuoroissa. Heillä ei ole vessoja, ei suihkuja. Tai jos on, ei säännöllistä pääsyä.

Pidätyskeskuksissa tapahtuu myös kidutusta ja muuta väkivaltaa, Väkiparta sanoo.

Suomi ottanut vastaan 13

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) linjasi eduskunnan kyselytunnilla, että vapaaehtoisuuteen perustuvaan sopimukseen pitäisi saada mukaan parikymmentä EU-maata, jotta Suomi voisi liittyä siihen. Kesällä Suomi sitoutui ottamaan vastaan 13 Välimereltä pelastettua ihmistä.

Rinteen hallituksen ulkopolitiikan slogan on ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla”.

Lue lisää: Joukkohauta Välimeressä vain kasvaa

Turvapaikanhakijoiden kolme reittiä Välimerellä:

Itäinen reitti kulkee Turkista Kreikkaan.

Keskinen reitti lähtee Libyasta. Ihmiset pyrkivät pienillä veneillä sieltä Italiaan tai Maltalle.

Läntinen reitti kulkee Marokosta Espanjaan.

Olemme itse nähneet, mitä siirtolaisten elämä Libyan pidätyskeskuksissa on.
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

JVG

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

Uusimmat

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Katja Mark on uusi huippuhahmo suomalaiseen jännityskirjallisuuteen.

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
05

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025

Valikoiko Suomi ihmishenkiä poliittisin perustein? Edes haavoittuneita lapsia ei halua vieläkään evakuoida Gazasta Suomeen hoitoon

24.06.2025

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

23.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään