Shankar Prasad Ghimire, 87, väsyy kävelemiseen ja istahtaa maahan lepäämään. Takana avautuu vehreä metsä, josta Ghimire on syystä ylpeä.
Hän pani alulle Kaflen yhteisömetsähankkeen, jonka tuloksena on 94 hehtaarin vihreä keidas Lamatarin kylässä 13 kilometrin päässä pääkaupungista Katmandusta.
– Ne olivat vaikeita aikoja. Jotkut kerta kaikkiaan kieltäytyivät osallistumasta puunistutukseen, Ghimire muistelee ”vihreää ristiretkeään” 1990-luvun alussa.
Kyläläiset olivat vuosikymmenten ajan tottuneet hakemaan tarvitsemansa puutavaran, polttopuun ja karjanrehun metsästä. Sankka metsä oli muuttunut raiskioksi, jossa törrötti harvoja puita ja pensaita.
Valtio antoi metsän pelastamisen jo silloin valtion virasta eläkkeellä olleen Ghimiren ja kumppaneiden tehtäväksi.
– Jouduin painostamaan kyläläisiä ankarasti, Ghimire vakuuttaa pilke silmäkulmassa.
Hän veti hanketta kymmenen vuotta ja aloitti neem-, bambu- ja muiden puiden istutuksen omin käsin.
Kylän metsäryhmään kuuluva opiskelija Sharad Ghimire muistelee, miten hän lapsena hyppeli pensaiden yli paljaalla maalla, jolla kasvaa nyt vehmas puusto.
Yli viidesosa metsistä yhteisöillä
Yhteisömetsätalous alkoi Nepalissa 1978 ja sai lisäpontta 1990-luvulla.
Metsäministeriön mukaan 1,1 miljoonaa hehtaaria eli 22 prosenttia metsistä on annettu kyläläisten hoitoon. Valtio ei puutu asiaan niin kauan kuin asukkaat vaalivat metsää lain edellyttämällä tavalla.
Yhteisö laatii viiden tai kymmenen vuoden suunnitelman metsän hoidosta ja sen tuotavuuden parantamisesta. Samalla määritellään, paljonko puuta asukkaat voivat hyödyntää kestävästi ja minkä verran sitä liikenee myyntiin.
Suunnitelma tähtää metsän ohella asukkaiden hyvinvointiin, joten siinä rajataan myös sallitut laidunalueet.
Nepalin metsänhoitoon osallistuu nyt 1,6 miljoonaa kotitaloutta, joista muodostuu 15 000 yhteisömetsätalousryhmää, Vuoriston integroidun kehittämisen kansainvälinen keskus (Icimod) tilastoi. Se toimii Aasiassa Hindukushin ja Himalajan alueella.
Suomi avustaa metsien kartoitusta
Suomi avusti kehitysapuvaroin Nepalia vuoden 1994 metsien kartoituksessa, joka osoitti metsäalan kutistuneen 1,66 prosenttia vuodessa kaudella 1978–1994.
Seuraava kartoitus on tarkoitus aloittaa ensi kesänä, ja Suomi on siinäkin mukana, kertoo Eak Rana, joka vetää Icimodin alaista hanketta metsistä tulevien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Icimodin mukaan yhteisömetsätalous estää metsien hävikkiä, kasvattaa metsäpinta-alaa ja varastoi hiiltä. Kun puiden kaato vähenee ja istutus lisääntyy, hiilidioksidipäästöt kutistuvat ja hiilinielut kasvavat.
Joulukuussa Kööpenhaminassa pidetty YK:n ilmastokokous oli harvinaisen yksimielinen siitä, että päästöjä pitää vähentää suitsimalla kehitysmaiden metsäkatoa. Päästökaupan tuotolla aiotaan palkita maita, jotka pidättyvät liioista hakkuista.
Ranan mielestä pitäisi palkita myös yhteisöjä, jotka eivät vain pidäty tuhoamasta metsiä, vaan istuttavat ja hoitavat uusia.
Nepalin faktat:
Sisämaavaltio Himalajan vuoristossa
Asukkaita 29,3 miljoonaa
Alle 2 dollarilla päivässä eläviä 77,6 %
Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 44,5 %
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 144/182 (Lähde: YK)
lehti 