Tohtori Khalishwayo on kansanparantaja Eswatinissa (entinen Swazimaa). Mistä tahansa hänen potilaansa kärsivätkään, he kääntyvät hänen puoleensa, ja hän diagnosoi heidät omilla metodeillaan.
– Mutta on tiettyjä asioita, joita en kansanparantajana voi nähdä, Khalishwayo tunnustaa.
– En pysty sanomaan, onko potilaalla hiv tai tuberkuloosi.
Eswatinin hiv-ohjelmassa jaellaan hivin itsetestauspakkauksia väestönosille, joita on vaikea tavoittaa.
Khalishwayo on yksi eteläisen Eswatinin Shiselwenin alueen kahdeksasta kansanparantajasta, jotka jakelevat hivin itsetestauspakkauksia asiakkailleen. Kukin parantaja on saanut 50 pakkausta jaettavaksi puolen vuoden aikana.
Kansanparantajat voivat hidastaa hivin ja tuberkuloosin leviämistä kannustamalla asiakkaitaan tekemään hiv-testin.
Noituutta vai sairautta?
Kansanparantajia on kouluttanut ja itsetestauspakkausten jakelun käynnistänyt kansalaisjärjestö Lääkärit ilman rajoja (MSF) yhdessä Eswatinin terveysministeriön kanssa.
Eswatini on yhä maailman pahimpia hivin esiintymisalueita. Tuberkuloosi puolestaan hyvin usein liittyy aidsiin, ja Eswatinissa hiv-potilaista 84 prosentilla on myös tuberkuloosi.
Kansanparantaja Singaphi Mngomezulu sanoo, ettei aiemmin tiennyt tarpeeksi eikä osannut neuvoa asiakkaitaan hakemaan myös lääketieteellistä apua. Joskus sairaat saattoivat vaikuttaa noidutuilta.
– Joillakin on sellaisia henkisiä sairauksia, jotka saavat uskomaan, että demonit ovat ottaneet heidät valtaansa. Olen oppinut, että aids ja tuberkuloosi voivat vaikuttaa aivoihin.
Ennen saamaansa koulutusta Khalishwayosta tuntui, ettei hiv-testeihin hoputtaminen ollut hänen asiansa. Eihän kansanparantajia ollut mitenkään otettu mukaan hivin ja aidsin vastaiseen kamppailuun.
Vaikeasti tavoitettavat miehet
Kansanparantajien osallistaminen on osa Eswatinin pyrkimystä kiihdyttää hiv/aidsin vastaista taistelua.
Muutamassa vuodessa hivin esiintyvyys maassa laski lähes puolella ikäryhmässä 18–49 vuotta, ja muutenkin Eswatini merkittävästi lähestyi YK:n asettamaa 90-90-90 -tavoitetta. 90-90-90 -tavoite tarkoittaa sitä, että 90 prosenttia hivin saaneista tietää tartunnastaan ja heistä 90 prosenttia saa hoitoa ja hoitoa saavista 90 prosentin kunto kohenee. Eswatini on toistaiseksi luvuissa 85-87-92.
Miehet kuitenkin tekevät hiv-testejä harvemmin kuin naiset. Ja kun nuoret naiset harrastavat seksiä vanhempien miesten kanssa ja saavat tartunnan, he siirtävät hivin edelleen ikätovereilleen.
Eswatinin hiv-ohjelmassa jaellaan hivin itsetestauspakkauksia väestönosille, joita on vaikea tavoittaa muun muassa siksi, että he asuvat kaukana testauskeskuksista.
– Miehet kuuluvat vaikeasti tavoitettavien luokkaan, koska he eivät käytä terveyspalveluita, ohjelmajohtaja Muhle Dlamini sanoo.
Itsetestauspakkauksissa on helpot käyttöohjeet sekä kehotus mennä tarkistuttamaan positiivinen tulos terveysasemalla. Sen jälkeen voidaan aloittaa hoito.
Luottamus menestyksen perusta
MSF:n Eswatinin johtaja tri Bernhard Kerschberger kertoo, että kyse on myös tutkimusprojektista, jolla selvitetään, miten toimiva vaihtoehto on käyttää kansanparantajia vaikeasti tavoitettavien tavoittamiseen.
– Kansanparantajan ja terveysaseman välillä ei ole virallista yhteyttä, mutta testauspakkauksen avulla tunnistetaan asiakkaat, joiden kannattaisi mennä asemalle hivin tai tuberkuloosin takia, Kerschberger sanoo.
Kuuden kuukauden sisällä jaettiin yhteensä 80 testauspakkausta ja neljässätoista tapauksessa paljastui hiv-positiivisuus.
– Tärkeintä oli kuitenkin se, että kansanparantajat ymmärsivät, etteivät he voi parantaa hiviä ja että heidän täytyy sen tähden ohjata asiakkaansa terveysasemille, Kerschberger toteaa.
Kansanparantajien menestys hiv-valistajina perustuu heidän nauttimaansa luottamukseen. Tutkimusprojektin menestys puolestaan voi johtaa parempaan yhteistyöhön kansanparantajien ja terveysministeriön välillä.
lehti 