Amnesty Internationalin tänään tiistaina julkaisema Resuscitation required: The Greek health system after a decade of austerity -raporttipaljastaa, miten vuonna 2010 aloitettu heikennysten sarja on tehnyt terveydenhuoltoon hakeutumisesta mahdotonta monelle ihmiselle.
– Henkilöstövaje ja puutteet välineissä ovat nousseet otsikoihin nyt, mutta todellisuudessa Kreikan terveydenhuolto on ollut pulassa jo vuosia, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro tiedotteessa.
Kreikka aloitti säästötoimet vuonna 2010, kun kaksi vuotta aiemmin alkanut finanssikriisi oli sekoittanut koko maailmantalouden. Julkista taloutta leikattiin kaikkiaan 32 prosenttia. Terveydenhuoltoon ohjattujen varojen määrä laski peräti 42 prosenttia vuosien 2009 ja 2017 välillä.
Leikkausten vuoksi yhä suurempi osa hoitokustannuksista alkoi valua potilaiden harteille.
Hoitokulut potilaille
Leikkaukset johtivat siihen, että yhä suurempi osa hoitokustannuksista alkoi valua potilaiden harteille. Tilannetta ei helpottanut se, että Kreikan velkojien taloudelliset avustusohjelmat olivat ehdollisia, mikä osaltaan vaikutti terveydenhuoltojärjestelmän heikentymiseen.
Amnesty International haastatteli tutkimuksessaan 75 julkiseen terveydenhuoltoon hakeutunutta potilasta sekä 55 terveydenhuollon työntekijää. 90 prosenttia haastatelluista kertoi kohdanneensa ongelmia, kuten pitkiksi venyneitä odotusaikoja ja mahdottoman kalliiksi nousseita kustannuksia.
– Jos sinulla ei ole rahaa, sinulla ei ole terveydenhuoltoa. Jos tilanteesi ei ole akuutti, jäät odottamaan kipujesi kanssa, eräs haastatelluista tiivisti.
Finanssikriisi ja terveydenhuollon leikkaukset ovat osuneet erityisen raskaasti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten työttömiin, asunnottomiin, vammaisiin, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin sekä pitkäaikaissairaisiin. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeus terveyteen on entistä suuremmassa vaarassa pandemian aikana.
Kriisistä otettava opiksi
Ensimmäinen koronavirustartunta raportoitiin Kreikassa helmikuussa 2020. Koska viranomaiset tiesivät terveydenhuoltojärjestelmän heikkouksista, pandemiaan reagoitiin nopeasti esimerkiksi liikkumisrajoituksilla. Hallitus ohjasi terveydenhuoltoon 200 miljoonan euron lisärahoituksen sekä antoi taloudellista apua myös suoraan kansalaisille.
Toimenpiteistä huolimatta pandemia on asettanut terveydenhuollon työntekijät vaaraan. Työntekijöitä on liian vähän, eikä suojavarusteita, hengityskoneita tai tehohoitopaikkoja ole riittävästi.
– Tilanne johtuu vuosikymmenen aikana tehdyistä leikkauksista ja siihen on herättävä nyt. Edellisen talouskriisin jälkeen tehdyistä virheistä täytyy ottaa opiksi. Leikkauksia ei voi jatkaa, Laajapuro korostaa.
Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä koronakriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa myös Suomessa.
– Talouden tasapainottamisen vaikutukset ihmisoikeuksiin on arvioitava huolellisesti etukäteen. Meidän on jatkossakin turvattava jokaisen oikeus terveyteen, Laajapuro sanoo.
lehti 