Suomessa on tarve merkittävälle elvytykselle ensi vuonna, arvioi työelämäprofessori Vesa Vihriälän vetämä työryhmä perjantaina hallitukselle luovuttamassaan raportissa. Vihriälän lisäksi taloustieteilijöistä koostuneessa työryhmässä olivat professori Roope Uusitalo, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman ja professori Bengt Holmström.
Raportti on siinä mielessä hyvä, että siitä voi jokainen poimia itselleen mieluisia asioita. Talouskurin nimeen vannovat voivat nostaa esiin vaatimuksen aloittaa kova julkisen talouden sopeuttaminen viimeistään vuonna 2023.
Toiset puolestaan voivat todeta, että siinä kannustetaan voimakkaisiin elvytystoimiin. Tosin tässä kannattaa huomata, että elvytyksen jälkeen työryhmä suosittaa edellä mainittujen voimakkaiden sopeutustoimien aloittamista.
– Elvytys on parasta rahoittaa lähtökohtaisesti velanotolla. Hallitusohjelmassa valtion omaisuuden myynnillä on ollut tarkoitus rahoittaa ns. kertaluonteisia menoja. Alentuneiden osakekurssien ja todennäköisesti yhä pidempään matalien lainakorkojen oloissa osakemyynnit eivät lähiaikoina näytä järkeviltä, raportissa kirjoitetaan.
Koulutuspolitiikan puolelta työryhmä kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä. Se kiinnittää huomiota siihen, että aiemmin koulutuksen kärkimaana profiloituna Suomi on valunut korkeakoulutettujen määrässä keskikastiin.
Ja samaan aikaan työryhmä esittää korkeakouluihin paitsi lisää aloituspaikkoja myös maltillisia lukuvuosimaksuja korkeakoulutuksessa. Lukuvuosimaksujen kohdalla näkyy varmasti Yhdysvalloissa uransa tehneen Holmströmin kädenjälki.
Sitä työryhmä ei mainitse, että ainakin Englannissa lukuvuosimaksut olivat ensin jossain määrin maltillisia. Nyttemmin ne ovat nousseet huomattavasti eli riskinä on, että kun portti lukuvuosimaksuille avataan, eivät ne kauan maltillisina pysy.
Ilmaston merkitys
Ilmastotoimien osalta työryhmän viesti on melkein kuin hallituksella on ollut. Vihriälä ja kumppanit muistuttavat, että ilmastopolitiikka ei saa jäädä koronakriisin jalkoihin.
– On esitetty arvio, että globaalit päästöt voisivat tänä vuonna vähentyä 5–6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä olisi ennätyksellisen suuri vähennys, mutta ilmaston lämpenemisen näkökulmasta täysin riittämätön. Vaikka päästöjen lasku jatkuisi samaa vauhtia 10 vuotta, jäisi ilmastopolitiikan tavoite (1,5 asteen lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna) silti saavuttamatta, raportissa kirjoitetaan.
Raportissa esitetään vihreän teknologian ja kiertotalouden edistämistä. Niissä keinoina ovat tutkimus sekä tukiaiset ja säätely. Suomen kohdalla työryhmä kiinnittää katseensa erityisesti turpeen energiakäyttöön. Siitä tulisi työryhmän mukaan luopua.
– Olisi syytä päästä eroon haitallisista verotuista, jotka esimerkiksi suosivat liikenteen ohella suurinta päästölähdettämme eli turpeen polttoa.
Samoin työryhmä kannattaa fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä.
Listaamattomat yritykset kuriin
Veropolitiikan osalta voisi kuvitella vasemmiston nyökyttelevän hyväksyvästi työryhmän näkemykselle, että listaamattomien yritysten veroetuun tulisi puuttua. Samoin työryhmä näkee, että perusteita hyvätuloisten eläkeläisten korotetun veron poistamiselle ei ole.
– […]se keventää nuorten maksutaakkaa eikä se juuri heikennä kannusteita työntekoon, raportissa huomautetaan.
Työryhmä tukee myös fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä. Työn verotuksen kiristämiselle ei työryhmältä heru kannatusta, mutta arvonlisäverojen alennettuihin kantoihin puuttumisen se näkee mahdollisena. Vihriälä sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei ryhmä anna suosituksia, mihin alv-kantoihin kannattaisi puuttua.
Vihriälän työryhmä ei myöskään kannata veronalennuksia elvytyskeinona, mitä oikeiston riveistä on esitetty.
Tutut säkeet
Mutta kaikesta edellä mainitusta huolimatta raportin perusvire on selvä, edessä on työryhmän mukaan kipeitä päätöksiä. Niiden tekemiseksi se esittää isoa pakettia, jota ryhmä kutsuu kipupaketiksi.
Paketin tarve perustellaan tutuilla sanoilla: kestävyysvajeella, mikä johtuu väestön vanhenemisesta. Viimeistään vuonna 2023 pitää aloittaa julkisen talouden sopeuttaminen siten, että se vastaa 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rahassa mitattuna kyse on noin kymmenestä miljardista, Vihriälä sanoi.
Samaan aikaan pitää työryhmän mukaan tehdä voimakkaita rakenteellisia uudistuksia. Mitä paremmin työllisyys kasvaa, sitä vähemmän julkista taloutta pitää sopeuttaa. Sekin on kuultu ennen.
uutiskirje 