Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden Suomen osuus avattiin torstaina. Teemavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka avasi virallisesti tapahtuman Kemissä.
Suomessa vuoden tunnuslauseeksi on muotoiltu virke ”Rakennetaan yhteiskunta kaikille”.
Pienituloisiin tai paremmin sanottuna köyhiin kotitalouksiin kuului Suomessa vuonna 2008 lähes 700 000 henkilöä. Heidän vuositulonsa yltävät enintään 13 800 euroon. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisuuden raja-arvona on käytetty niin sanottua köyhyysrajaa, joka on 60 prosenttia mediaanitulosta.
Erikoistutkija Elina Palola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuvaa suomalaista köyhyyttä monikasvoiseksi.
– Se ulottuu lapsiperheiden köyhyydestä syrjäseutujen kansaneläkeläisiin.
Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Noin 150 000 lasta elää köyhyydessä. Mikäli perheen käytettävissä olevat tulot eivät riitä yleisesti hyväksyttyyn tapaan elää, lapsille tilanne voi käydä kohtuuttomaksi.
Köyhyys voi olla tilapäistä, opiskelun tai työttömyysjakson mukanaan tuomaa. Joskus vamma tai sairaus estää työllistymisen, ja koko elämä kuluu köyhyydessä. Yksin asuminen lisää köyhyysriskiä. On havaittu, että kaksi kolmesta toimeentulotuen saajasta elää yksin.
Myös sairaus tuo mukanaan köyhyysriskin. Alueellisesti köyhyys koettelee maan eri osia eri tavalla.
Palolan mukaan köyhyyden seuraukset ovat monenlaiset, yksilötasolla joskus hyvinkin dramaattisia.
– Osattomuus ja syrjäytymiskierteeseen joutuminen lähtevät usein liikkeelle esimerkiksi avioerosta, työttömyydestä ja niihin liittyvästä asunnon menetyksestä. Suuret sosioekonomiset terveys- ja kuolleisuuserot Suomessa kertovat osaltaan köyhyyden ja eriarvoistumisen seurauksista.
Tasa-arvon tavoite syrjäytynyt
Nykyaikaa kuvataan materialistiseksi. Tuloerot ovat kasvaneet. Palola kuitenkin huomauttaa, että köyhyys ja osattomuus ovat ongelmia kaikkina aikoina.
– Meidän aikamme ”materialismissa” ongelmallista on tästä näkökulmasta ennen kaikkea se, että tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoitteet ovat saaneet väistyä taemmalle sellaisten keinorationaalisten arvojen kuin tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn tieltä.
Suomi ei ole yksin köyhyysongelman kanssa. Joka kuudes Euroopan unionin kansalainen, eli noin 80 miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella.
Köyhyysrajan alittaviin kotitalouksiin kuuluvien määrä supistui Suomessa 2008 lievästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tuloerot pienituloisten kesken kasvoivat. Samalla entistä useamman köyhän tulotaso jäi yhä kauemmas keskivertotulonsaajasta.
Erikoistutkija Palola sanoo, että rahalla voitaisiin poistaa tuloköyhyys, mutta ei osattomuutta ja syrjäytymistä.
– Siihen tarvitaan muutakin, esimerkiksi työ- ja koulutuspaikkoja, lastensuojelua, nuorisotyötä, kuntoutusta ja muita tukevia palveluja.
Palola epäilee, etteivät läheskään kaikki politiikasta päättävät, ne, jotka pitävät käsissään julkisen vallan kukkaron nyörejä, ymmärrä köyhyyttä.
– Varmasti jotkut ymmärtävät, mutta enemmistö tuskin riittävästi. Teemavuoden tavoitteena on osaltaan kirkastaa tätä ymmärrystä.
lehti 