Köyhyyden siirtymiseen Aasian keskituloisiin maihin viittaa uusi YK-yliopiston raportti koronaviruksen vaikutuksista kehitysmaissa. Lontoon King’s Collegen kansainvälisen kehityksen professori ja yksi raportin tekijöistä Andy Sumner kertoo, että viruksen takia köyhyyteen vajoavien ihmisten määrä arvioidaan niin suureksi, että ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen köyhyys lisääntyy.
– Äärimmäisen köyhyyden potentiaalinen kasvu merkitsee ensimmäistä absoluuttista nousua maailmanlaajuisesti sitten vuoden 1999, Sumner selittää.
Sumnerin, Eduardo Ortiz-Juarezin ja Chris Hoyn tutkimus on jatkoa heidän huhtikuussa julkaisemalleen raportille. Uutena asiana on globaalin köyhyyden merkittävä siirtyminen uusiin paikkoihin. Köyhyys todennäköisesti lisääntyy dramaattisesti keskituloisissa Aasian kehitysmaissa ja lisäksi sen odotetaan muuttuvan entistä pahemmaksi.
Mahdollinen äärimmäisen köyhyyden kasvu merkitsee ensimmäistä kertaa absoluuttista nousua maailmanlaajuisesti vuoden 1999 jälkeen.
– Uutta köyhyyttä saattaa ilmaantua ei vain niihin maihin, joissa köyhyys on pysynyt suhteellisen korkeana viimeiset kolme vuosikymmentä, vaan myös niihin maihin, jotka eivät enää ole köyhimpiä. Se kertoo siitä, että niiden aiemmin köyhät ihmiset ovat nousseet vain juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolelle ja että edistys niissä on ollut suhteellisen haurasta, Sumner päättelee.
Raportissa arvioidaan, että koronapandemia saattaa sysätä jopa 395 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen, mikä Maailmanpankin kriteereillä tarkoittaa elämistä alle 1,70 eurolla päivässä. Jos ei puhuta äärimmäisestä köyhyydestä, vaan vain köyhyydestä, koronan köyhdyttämiä saattaa olla jopa yli 500 miljoonaa.
Miljoonat ihmiset elävät juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolella, eikä heidän pudottamiseensa rajan alle tarvita paljon.
– Köyhien nostamiseen yli köyhyysrajan vaadittavien varojen tarve saattaa lisääntyä 60 prosentilla, 399 miljoonasta eurosta päivässä 626 miljoonaan euroon, Sumner sanoo.
– Maailman rikkaimmat maat ovat käyttäneet taloutensa tukemiseen koronakriisin aikana biljoonia euroja, esimerkiksi Yhdysvallat 13 prosenttia ja Japani 21 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Arvioimme, että sekä vanhemman äärimmäisen köyhyyden että kriisin seurauksena syntyneen uuden köyhyyden poistaminen maksaisi 0,63 prosenttia G7-maiden yhteenlasketuista bruttokansantuotteista, Sumner toteaa.
uutiskirje 
