Sunnuntaina pidetty Ranskan kunnallisvaalien toinen kierros oli huomattava tappio presidentti Emmanuel Macronin LREM-puolueelle. Puolue ei saanut pormestarin paikkaa yhdessäkään Ranskan suurista kaupungeista.
Sen sijaan vihreiden EELV-puolueelle – useissa kaupungeissa vasemmistolaisine liittolaisineen – kunnallisvaalit olivat läpimurto. Puolue vei voiton muun muassa Lyonissa, Strasbourgissa, Bordeauxissa ja Besançonissa.
Marseillessa vasemmisto sai voiton ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Pormestariksi valitun Michele Rubirolan takana oli laaja koalitio Printemps Marseillais (Marseillen kevät), joka muodostui sosialisteista, kommunisteista, vihreistä, La France insoumise -puolueesta sekä useista pienemmistä ryhmistä.
Macronin puolue ei voittanut yhdessäkään suuressa kaupungissa.
Vaalit menivät keskimäärin heikosti vanhalla suurpuolueella sosialisteilla. Pariisissa kuitenkin puolueen ehdokas Anne Hidalgo pystyi uusimaan pormestarinpaikkansa selvällä enemmistöllä, ja Lillessä Martine Aubry uusi paikkansa niukalla voitolla.
PCF kärsi tappioita
Kaksivaiheisen vaalijärjestelmän takia puolueiden valtakunnalliset kannatusluvut toisella kierroksella kertovat vähemmän kuin voittaneiden koalitioiden koostumus.
Ensimmäisen ja toisen kierroksen välillä oli nyt poikkeuksellisen pitkä aika. Ensimmäinen kierros järjestettiin 17. maaliskuuta. Toista kierrosta jouduttiin koronasulun vuoksi lykkäämään yli kolme kuukautta.
Äänestysprosentti jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, noin 40 prosenttiin.
Ranskan kommunistinen puolue PCF on ollut vahvimmillaan joillakin Pariisin ympäristön alueilla, mutta nyt se menetti pormestarinpaikkansa useissa kunnissa.
PCF:n tappioista merkittävin oli Pariisin pohjoispuolen Saint-Denisissä, ja tappio tuli myös Aubervilliersissä. Sen sijaan Bobignyssa PCF otti voiton.
Myös kolme vuotta sitten keskustaoikeistolaisen valtapuolueen asemansa menettänyt Tasavaltalaiset kärsi tappioita Pariisin seudulla.
Marine Le Penin johtama äärioikeistolaisen Kansallisen liittouma voitti eteläranskalaisessa Perpignanissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 1995, kun äärioikeisto ottaa vallan yli 100 000 asukkaan kaupungissa. Muuten Le Penin puolue ei menestynyt erityisen hyvin.
Pääministeri ulos?
Macronin LREM-puolueen heikko menestys ei tullut yllätyksenä. Macronin henkilökohtainen suosio on lasketellut alamäkeä, ja puolueen parlamenttiryhmästä on tapahtunut useita joukkoeroamisia.
Macron on yhä enemmän alettu nähdä etäisenä ja ylimielisenä, rikkaiden presidenttinä. Macron yritti korjata kuvaa pari viikkoa sitten pitämässään linjapuheessa, jossa hän lupasi sosiaalisempaa ja ympäristöystävällisempää politiikkaa.
Seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2022.
Macronin odotetaan etsivän uutta alkua lähipäivinä hallitusremontilla, joissa useita ministerinpaikkoja joutunee kierrätykseen. Liipasimella on myös pääministeri Édouard Philippe.
Philippe oli kunnallisvaaleissa ehdolla Le Havren pormestariksi, ja hän onnistui paikan saamaan. Se ei automaattisesti vie Philippeä pois pääministerin tehtävästä, sillä Ranskassa voi molempia virkoja hoitaa samanaikaisesti. Philippe voi myös nimetä itselleen sijaisen siksi aikaa kun on pääministerinä.
Philippe on noussut suosiossa ohi Macronin. Hän tulee keskustaoikeiston taustasta, eikä ole liittynyt LREM:in jäseneksi.
Philippe saattaa hyvinkin asettua ehdokkaaksi, kun seuraavan kerran valitaan presidentti vuonna 2022.
Macronilta ympäristölupauksia
Macron reagoi vihreiden vaalivoittoon ilmoittamalla maanantaina, että hän aikoo vuoteen 2021 mennessä järjestää kansanäänestyksen, jossa perustuslain ensimmäiseen pykälään lisättäisiin luonnon monimuotoisuus, ympäristö ja taistelu ilmaston lämpenemistä vastaan.
Macron lupasi myös, että seuraavan kahden vuoden aikana käytetään 15 miljardia euroa siihen Ranskan talouden saamiseen vihreämmäksi. Vihreä siirtymä otetaan mukaan syyskuussa käynnistyvään elvytyssuunnitelmaan.
Macron lupasi toteuttaa useita kansalaisten ilmastoneuvoston tekemistä ehdotuksista, mutta ei kuitenkaan yleisen 110 kilometrin nopeusrajoituksen asettamista.
Macron sanoi myös, ettei hän ”sulje pois” Kanadan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen hylkäämistä, jos siinä ei kunnioiteta Pariisin ilmastosopimusta.
lehti 