Kenian Chepkitalen luonnonpuistossa elävä ogiek-yhteisö on ottamassa käyttöön modernin digityökalun, jolla ohjataan heidän luonnontilaisen kotimetsänsä suojelua ja kunnossapitoa. Ogiekit toivovat, että prosessin päätteeksi valtio muodollisesti tunnustaa heidän perinteisen maanomistusoikeutensa.
Ogiekit ovat asuttaneet aluettaan paljon pitempään kuin Kenia on ollut itsenäinen tasavalta. Yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN)kanssa ogiekien yhteisöjen kylänvanhimmat ja 32 Chepkitalen ogiek-klaanin edustajat kartoittavat kansan ikimuistoista asuma-aluetta käyttäen menetelmää, joka tunnetaan osallistuvana kolmiulotteisena mallinnuksena (P3DM).
P3DM-kartat yhdistävät kolme elementtiä, joita aiemmin pidettiin mahdottomina liittää toisiinsa: ne ovat paikallinen tietämys tilasta ja luonnonvaroista, maantieteelliset informaatiojärjestelmät ja fyysinen mallinnus.
Monia alkuperäisyhteisöjä on yritetty häätää käyttäen verukkeena ympäristönsuojelua.
– Kartoitus tukee tilallista suunnittelua ja Chepkitalen luonnonpuiston kunnossapitoa auttamalla tunnistamaan toimet, joita tarvitaan ratkomaan kohdealueen suojeluun ja kunnossapitoon vaikuttavat ongelmat, IUCN:n vesi- ja kosteikkoalueohjelman ohjelmajohtaja John Owino selittää.
Puunkaato kuin ihmisen tappo
Vuonna 2018 alkanut mallinnus pitää sisällään pitkäkestoista vuoropuhelua yhteisön jäsenten kanssa. Sen avulla yhteisön historia ja tieto luonnonvarojen varjelemisesta perinteisten lakien ja territorioiden kautta tulevat dokumentoitua.
Ogiekien perinteinen yhteisölaki esimerkiksi kieltää hiilenpolton ja salametsästyksen ja kaupallinen maanviljelyskin katsotaan laittomaksi.
– Tässä yhteisössä me suhtaudumme puihin ja luontoon samalla tavalla kuin ihmisiin. Täysikasvuisen puun kaataminen on meidän kulttuurissamme sama kuin tappaisit jonkun lapsen vanhemman. Miksi kaataa puu, kun voi kerätä sen oksia ja käyttää niitä vaikka mihin? kysyy Cosmas Chemwotei Murunga. Hän lukeutuu yhteisönsä kylänvanhimpiin.
Ogiekit elävät metsästä, keräävät yrttejä ja muuta metsäkasvillisuutta, syövät bambunversoja ja sieniä, nokkosiakin, ja lisäksi maitoa, verta ja lihaa. Tärkeä osa ruokavaliota on hunaja, jota saadakseen ogiekit tarhaavat mehiläisiä.
– Siitä lähtien, kun synnyin 72 vuotta sitten, metsä on ollut elantoni päälähde. Tämä on ainoa elämäntapa, jonka ymmärrän, Chemwotei Murunga sanoo.
Napit vastakkain valtion kanssa
Ogiekien ajattelu on käytännössä johtanut muun muassa siihen, että vuonna 1976 heidän vastalauseidensa vuoksi seetrien kaato heidän maillaan lopetettiin. Jo kaadettujen puiden hiljalleen lahoavat rungot makaavat yhä kaatopaikoillaan Lobootin kylän liepeillä.
Valtio ja ogiekit ovat olleet napit vastakkain myöhemminkin. Vuonna 2000 ogiekin maat julistettiin luonnonsuojelualueeksi, ja ogiek-klaanit yritettiin lukuisia kertoja häätää isiensä mailta. Vuonna 2008 Chepkitalen ogiekien yhteistyöjärjestö onnistui saamaan asiansa välimiesoikeuteen ja oikeus määräsi välittömästi lopettamaan häätötoimet. Asia on edelleen harkinnassa.
– Monia alkuperäisyhteisöjä on yritetty häätää käyttäen verukkeena ympäristönsuojelua. Meidänkin väitettiin tuhoavan luontoa, yhteistyöjärjestön perustajiin kuuluva Peter Kitelo sanoo.
– Me olemme kuitenkin todistaneet valtion olevan väärässä. Odotamme toiveikkaina oikeuden päätöstä.
IUCN:n mukaan mallinnus piti saada valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta koronapandemian vuoksi valmistuminen siirtyy myöhemmäksi.
– Kun 3D-kartta on valmis, siitä tulee yhteisölle hyvin tärkeä työkalu. Sen lisäksi, että se auttaa Chepkitalen luonnonvarojen tehokkaassa hoidossa, me käytämme sitä todistamaan, miten olemme sukupolvien ajan kestävästi eläneet rinnakkain luonnon kanssa, Kitelo sanoo.
uutiskirje 
