Kuuba tuo ulkomailta 80 prosenttia tarvitsemistaan elintarvikkeista, mutta nyt maa tavoittelee ruokaomavaraisuutta. Sen toivotaan karsivan kuluja ja tuottavan terveellistä ravintoa kaikille.
Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Suunnitelma elintarvikeomavaraisuudesta pyrkii kutistamaan laskun olemattomiin. Samalla luvataan tuottaa hyvää ruokaa turvallisesti ja kestävästi.
”Riippumattoman ruuantuotannon tukeminen on osoittautunut taloudelle välttämättömäksi”, taloustieteilijä Armando Nova selittää suunnitelman taustoja.
Koronapandemia on heikentänyt entisestään Kuuban vientituloja, joiden päälähteitä ovat asiantuntijoiden – lääkäreiden ja muiden – palvelujen myynti ulkomaille, matkailu, bioteknologian tuotteet, sokeri, rommi, tupakka ja nikkeli.
YK:n talouskomissio ennustaa Kuuban kansantuotteen kutistuvan tänä vuonna vähintään kahdeksan prosenttia. Vuoden 2019 perustuslaki kuitenkin velvoittaa valtion turvaamaan kaikille asukkaille terveellisen ja riittävän ravinnon.
Sadot kutistuvat
Kuuba pitää tuontiriippuvuutta uhkana kansalliselle turvallisuudelle ja haluaa siksikin kasvattaa omaa ruuantuotantoaan.
Se ei ole helppoa, koska maatalous tuottaa heikosti ja potee pääomapulaa. Kalastuslaivasto on lähes olematon ja elintarviketeollisuus tehotonta.
Ruokakasvien sadot kutistuvat maaperän suolaantumisen tai huonon hoidon vuoksi. Lannoitteista ja torjunta-aineista on pulaa, ja tilannetta pahentavat kuivuudet ja hurrikaanit, joita ilmastonmuutos kiihdyttää.
Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kiristänyt vuonna 1962 julistettua Kuuban kauppasaartoa. Se estää muun muassa lainansaannin kansainvälisiltä luottolaitoksilta.
Ekonomisti Novan mielestä Kuuban on nyt panostettava maatalouden alkutuotantoon, elintarviketeollisuuteen ja sokeriruo’on jalostukseen.
Korona nostaa hintoja
YK-järjestöt varoittivat heinäkuussa, että koronavirus vaarantaa ruuan tuotantoketjut maailmanlaajuisesti, mikä nostaa hintoja. Pelkästään Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella yli 83 miljoonaa ihmistä on vaarassa suistua äärimmäiseen köyhyyteen ja nälkään.
Maailman ruokaohjelma WFP, YK:n ruokajärjestö FAO ja Euroopan unioni ovat toimittaneet pandemian aikana elintarvikeapua Kuuban vähäosaisille.
Vuodesta 1962 kuubalaiset ovat saaneet ostaa valtion tukemalla hinnalla tietyn määrän peruselintarvikkeita, kuten riisiä, sokeria, jauhoja, kahvia, ruokaöljyä ja lihaa. Peruskori ei kuitenkaan kata läheskään kaikkia tarpeita.
”Haluaisin käyttää enemmän kasviksia ja hedelmiä, mutta niiden hinnat ovat pilvissä yksityisillä markkinoilla. Valtion kauppoihin niitä ei tule juuri koskaan”, eläkeläinen Clotilde Carmona harmittelee. Kuubalaisten keskipalkka on alle 20 euroa kuussa ja eläke puolet siitä.
Halpa ruoka lihottaa
Vuonna 2016 hyväksytty suunnitelma edellyttää, että jokainen kuubalainen saa kasviksia ja hedelmiä 13,6 kiloa kuukaudessa. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan määrä on kuitenkin jäänyt noin yhdeksään kiloon.
Kuuban valtio käyttää vain viitisen prosenttia budjetistaan maa- ja kalatalouteen, mikä ei riitä ruokapulan voittamiseen, ekonomisti Pedro Moreal muistutti hiljan Twitterissä.
Terveydenhuollon asiantuntijat puolestaan varoittelevat roskaruuan haitoista, kun kuubalaiset joutuvat turvautumaan halvimpiin vaihtoehtoihin. Terveysministeriön tilastojen mukaan Kuuban 11,3 miljoonasta asukkaasta jo 42 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia.
Linkki englanninkieliseen alkuperäisartikkeliin
lehti 