Turkin hallituksen pyrkimykset lopettaa alevien (eli alaviittien) syrjintä uhkaavat kilpistyä sunnien uskonnollisen johdon vastahankaan.
Turkin 75-miljoonaisesta väestöstä arviolta 15–20 miljoonaa on aleveja, joihin kuuluu sekä turkkilaisia että kurdeja. Turkin kurdien määräksi arvioidaan eri lähteissä 12–19 miljoonaa.
Alevit ovat islamin liepeille sijoittuva vapaamielinen ryhmä, joka palvelee profeetta Muhammedin vävyä Alia. Alevit eivät rukoile moskeijoissa toisin kuin Turkin islamilainen sunni-enemmistö, eikä alkoholi ole heille syntiä.
Turkkia hallitseva islamilainen Oikeus- ja kehityspuolue (AKP) on viime kuukausina järjestänyt useita tilaisuuksia, joissa on pohdittu alevien syrjinnän lopettamista.
Alevien hengellisiin johtajiin kuuluva Ali Yaman epäilee, että sunnien vaikutusvaltainen johtoelin, Diyanet, vastustaa yhä alevien vaatimuksia.
– Vaikuttaa siltä, että AKP:n hallitus pelkää sunnijohtoa, sillä muutoin ongelma olisi helppo ratkaista, Yaman sanoo.
Tilanne vähitellen
kohenemassa
Yaman epäilee, että uudistukset juuttuvat Diyanetin ja alevien ristiriitoihin ja hallitus asettuu Diyanetin puolelle uskonnonvapautta vastaan.
Pelkkä lakimuutos ei Yamanin mukaan edes riitä syrjinnän lopettamiseen, asenteiden muuttuminen voi viedä satoja vuosia.
Hän on kuitenkin toiveikas, koska aistii alevien tilanteen kohenevan koko ajan.
Alevismi on yhden määritelmän mukaan shiialaisen islamin haara, toinen tulkinta luonnehtii sitä esi-islamilaiseksi. Alevit eivät hyväksy Koraania, mutta moni puoltaa sukupuolten tasa-arvoa, aborttioikeutta, yksiavioisuutta ja pasifismia.
Alevit ovat maallisen valtion vankkoja kannattajia, joita ovat vainonneet niin sotilasjuntat kuin vanhoillinen sunnijohtokin.
– Aleveja syrjitään järjestelmällisesti uskonnollisin perustein, sosiologi Aykan Erdemir sanoo.
– Vaikka Turkki on maallinen valtio eikä virallista valtionuskontoa ole, kaikki tietävät, että yhteiskunnan määräävä voima on sunnalainen islam, hän jatkaa.
Uskonnollinen
lasikatto
Erdemirin mukaan Turkin tasavalta on aina syrjinyt aleveja, olivatpa nämä turkkilaisia tai kurdeja.
– Parlamentissa on tuskin yhtään alevia. Lukuisat kurdiedustajat ovat lähes kauttaaltaan sunneja. Syrjintä kattaa kaikki puolueet. Aleveja ei ole kansanedustajina eikä valtiosihteereinä. Maakuntien 81 kuvernööristä vain yksi on alevi, Erdemir listaa.
Hän kuuluu Ankaran Alevi-instituutin tieteelliseen valtuuskuntaan ja on tehnyt tutkimusta aiheesta. Sen mukaan hyvin koulutetut alevit törmäävät äkkiä lasikattoon urallaan.
Alevit kokevat syrjinnäksi myös sen, että koulujen uskonnontunneilla opetetaan lainvastaisesti tunnustuksellista sunni-islamia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut opetuksen loukkaavan ihmisoikeuksia.
Yamanin mukaan alevien kamppailu oikeuksistaan sai puhtia vasta heihin 1990-luvulla kohdistuneiden väkivaltaisuuksien jälkeen.
Hallitus reagoi asiaan viime vuonna. Sen Istanbulissa järjestämä työpaja sai tuekseen 200 000 alevin mielenosoituksen.
Kaikkiaan seitsemään työpajaan osallistui yli 400 henkeä, ja niiden tasa-arvoa lisäävät suositukset annettiin pääministerille helmikuussa. Recep Tayip Erdogan on luvannut ryhtyä toteuttamaan niitä lähikuukausina.
Moskeija ei kutsu
– Näetkö tuon moskeijan, oikeustieteen professori Hüseyin Yildiz kysyy alevi-kurdien asuttamassa Dersimin kaupungissa Itä-Turkissa.
– Kukaan ei käy siellä, koska moskeijaan meno on vastoin asukkaiden uskontoa, mutta silti valtio rakentaa joka vuosi uusia moskeijoita kukkuloillemme. Tänne lähetetään myös imaameja, joille valtio maksaa palkan, Yildiz kertoo.
Alevit maksavat veroja, mutta eivät saa palveluja, hän valittaa.
Moskeijoita alkoi nousta vuoden 1980 sotilaskaappauksen jälkeen. Yildizin mukaan kyse on sunnien uskonnollisen johdon eli Diyanetin kampanjasta, joka pyrkii sulauttamaan alevit yhteiskuntaan.
Rakennusluvat evätään alevien omilta pyhäköiltä, joita kutsutaan nimellä cemevi, joten heidän on järjestettävä tilaisuutensa salassa.
Ollessaan Istanbulin pormestarina Turkin nykyinen pääministeri Tayip Erdogan määräsi Karacaahmet Cemevin hävitettäväksi, koska se oli hänen mukaansa rakennettu luvatta. (IPS)
lehti 