Pitkään valmistellun hoitajamitoituksen toteuttaminen vanhustenhoidossa alkaa vihdoin 1. lokakuuta eli ensi torstaina. Uusi hoitajamitoitus parantaa asukasturvallisuutta ja hoidon laatua vanhustenhoidossa, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Lain astuessa voimaan aletaan noudattaa 0,5:n vähimmäismitoitusta sekä tehtävänkuvia koskevaa muutosta. Mitoituksessa välitön asiakastyö eli hoitotyö erotetaan välillisestä asiakastyöstä eli niin sanotuista tukitöistä välittömästi.
Hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön ja tukitöihin, kuten siivoukseen, pyykinpesuun ja ruoanlaittoon, on omat ammattilaiset.
Vähimmäismitoitusta nostetaan portaittain 0,7:ään 1.4.2023 mennessä.
Lain ”tavoitteena on turvata iäkkäiden tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaille laadukkaat palvelut, jotka mahdollistavat arvokkaan ja mielekkään elämän. Tavoitteena on myös parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistamalla, että toimintayksiköissä on riittävä hoidosta ja huolenpidosta vastaava henkilöstö tehtävien huolelliseen toteuttamiseen.”
Koulutetut hoitajat voivat keskittyä asiakkaisiin
Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä otetaan 1. lokakuuta alkaen henkilöstömitoituksessa huomioon vain välitöntä asiakastyötä eli hoitotyötä tekevät työntekijät. Siksi SuPer puhuu hoitajamitoituksesta eikä henkilöstömitoituksesta.
– Koulutetut hoitajat tekevät jatkossa sitä työtä, mihin tutkinto on tähdännyt ja keskiössä on entistä vahvemmin asiakas. Muutoksella on merkittävä vaikutus palvelun laatuun, asiakastyytyväisyyteen sekä työntekijöiden työhyvinvointiin. Myös asiakasturvallisuus ja työturvallisuus paranevat. Tätä uudistusta on odotettu todella paljon ja uskon, että uudistuksella saadaan pitovoimaa alalle, sanoo SuPerin Silja Paavola.
Ammattiliittoon on kuitenkin tullut huolestuneita yhteydenottoja, etteivät työnantajat ole reagoineet lain voimaantuloon. Osa on perustellut asiaa siten, ettei mitään tarvitse tehdä, koska mitoitus on korkeampi kuin 0,5.
– On vallalla väärä käsitys, että työnjakoakin koskisi portaittainen voimaantulo. Näin ei ole, muistuttaa Paavola.
Lain perusteluissa mainitaan, että ”välillisiä palveluja varten palvelun tuottajan on varattava riittävä erillinen resurssi joko käyttämällä omaa työvoimaa tai hankkimalla se ostopalveluna.”
Edelleen: ”Jos toimintayksikössä säännönmukaisesti sisällytetään hoitotyöntekijöiden työhön myös välillistä työtä, sen osuus määritellään tehtävänkuvassa ja siltä osin työaikaa ei lasketa henkilöstömitoitukseen.”
Tehtävänkuvia ei ole kaikilla työpaikoilla tältä osin vielä päivitetty.
”Laki on laki”
SuPer odottaa, että työnantajat ottavat lakiuudistuksen tosissaan. Liitto kehottaa kaikkia kuntia tarkastamaan sekä oman toimintansa että ostopalvelunsa välittömästi. Myös yksityisten palveluntuottajien on toimittava samoin. Näin säästetään valvontaviranomaisten resursseja.
SuPer seuraa tilannetta ja kehottaa työntekijöitä ilmoittamaan tilanteesta, missä lakia ei noudateta. Työntekijöillä on myös sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitusvelvollisuus epäkohdista.
– Henkilöstömitoituksen saaminen lakiin oli hieno ja välttämätön askel, jotta vanhustenhoito saadaan oikeille raiteille. Kaikkia toimijoita tarvitaan, jotta laki toteutuu käytännössä. Laki on laki ja sitä tulee noudattaa kaikkialla. Meillä kaikilla toimijoilla tulee olla yhteinen tavoite saada Suomen vanhustenhoito ihmisoikeuksia kunnioittavalle tasolle, Paavola vaatii.
uutiskirje 
