Kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) vaatii Suomea ja muita Euroopan maita ottamaan vastuun Itä-Euroopan romanien tilanteesta. Hän puhuu romanien hädästä ja muistuttaa sen näkyvän myös Suomessa, erityisesti Helsingin kaduilla kerjäävinä EU-kansalaisina.
Kyllönen vaatii Suomelta, että maassa oleskeleville Itä-Euroopan romaneille tarjotaan mahdollisuus asianmukaisiin peseytymis- ja ruoanlaittotiloihin sekä hätämajoitukseen. Yhteisiä kohtaamispaikkoja pitäisi perustaa ainakin suurimpiin kaupunkeihin.
Suomelta aktiivisuutta
Kyllönen odottaa lisäksi Suomen hallitukselta aktiivisuutta, jotta EU-maat saadaan yhdessä vastaamaan romanien hädästä.
– Romanit ovat aina olleet ja näyttävät edelleen olevan Euroopan syrjityin vähemmistö. Unicefin mukaan yli puolet Itä-Euroopan romaneista elää alle sadalla eurolla kuukaudessa. Köyhyys on romaneille todellinen ongelma, hän muistuttaa.
Romaniassa on Euroopan suurin romanivähemmistö, lähes kaksi miljoonaa ihmistä. EU:n laajentuminen ei ole parantanut romanien asemaa. Kyllönen arveleekin, että Itä-Euroopan maiden ja EU:n kiinnostus romanien elinolojen parantamiseksi on pienentynyt entisestään itälaajentumisen jälkeen.
– EU:n tasolla peräänkuulutetaan syrjinnän vastaista työtä, mutta samat EU-maat löytävät aina uusia poikkeuksia olemassa oleviin sopimuksiin, kun kyse on romaneista. Vapaa liikkuvuus tai turvapaikkajärjestelmä ei tunnu koskevan romanikansaa, hän arvioi.
Konkreettisia tekoja
– Nyt syrjityn vähemmistön aseman korjaamiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Niitä tarvitaan kaikilla päätöksenteon tasoilla niin Euroopan parlamentissa, Romanian hallituksessa kuin niissä eurooppalaisissa kaupungeissakin, joissa romaneja liikkuu vapaan liikkuvuuden suomin oikeuksin.
Kyllönen on Vasemmistoliiton maahantulopoliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja. (KU)
lehti 