Näin tutkijat tiivistävät koronan vaikutuksia
Ihmisten mielialassa ei ole tapahtunut väestötasolla epidemian aikana merkittävää muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Opiskelijoilla, iäkkäillä ja terveydenhuollon henkilöstöllä on ollut normaalia enemmän psyykkistä oireilua.
Sähköinen asiointi ja etätyö ovat lisääntyneet.
Sosiaalinen elämä on vähentynyt ja moni kokee yksinäisyyden lisääntyneen.
Univaikeudet ovat olleet yleisiä.
Vapaa-ajan liikunnassa ja syömisessä on myönteisiä ja kielteisiä muutoksia.
Kevään koronaepidemia vaikutti merkittävästi sosiaalipalveluja käyttävien ihmisten arkeen. Syksyllä rajoitusten purkautuessa palvelujen saanti helpotti, mutta koronatilanteen vaikeutuessa tai pitkittyessä palvelu- ja hoitovelka kasvaa.
Riski onkin, että patoutunutta hoidon ja sosiaalipalvelujen tarvetta kasautuu vuosiksi eteenpäin. Sosiaalisesti vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tilanne syvenee epidemian pitkittyessä.
Kasvava sosiaalipalvelujen tarve uhkaa jäädä somaattisen hoitovelan varjoon. Kovimmin korona on vaikuttanut toimeentuloon ja hyvinvointiin ihmisillä, jotka olivat jo ennen epidemiaa vaikeassa elämän tilanteessa.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n tämän syksyn asiantuntija-arvio koronatilanteen seurauksista ihmisten elämään on karua luettavaa.
Koronaepidemia on pahentanut jo ennestäänkin vaikeuksissa olleiden ihmisten elämäntilannetta.
Tähän juttuun on kerätty muutamia näkökulmia Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen -raportista, jonka ovat toimittaneet tutkimuspäällikkö Laura Kestilä, erikoissuunnittelija Vuokko Härmä ja tietoylijohtaja Pekka Rissanen.
1. Korona lisäsi yksinäisyyttä ja toivottomuutta
Syys-lokakuussa joka toinen kyselyyn vastannut koki toivottomuuden lisääntyneen. Miehillä toivottomuus on keväästä pysynyt samana tai noussut.
Muutos on huolestuttava, sillä miesten itsemurhakuolleisuus naisia korkeampi. Naisten mieliala on keväästä kohentunut.
Ihmiset ovat huolissaan enemmän läheisten tartunnasta ja muiden ihmisten tartuttamisesta kuin omasta tartunnastaan. Viidennes pelkää koronahoidon riittämättömyyttä.
Myös opiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi heikentyi viime keväänä. Heikentynyt psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä muun muassa yksinäisyyden tunteeseen, koronavirusepidemiaan liittyviin huoliin omasta tai läheisen sairastumisesta sekä masennusoireisiin.
Pahasta olosta kertoo se, että viime vuoden kriisipuhelujen määrä 211 700 ylittyi jo lokakuun alussa. Mielenterveyden ongelmista kärsivien oireilua ja toivottomuutta lisäsi myös se, että kunnat ja kaupungit supistivat tai sulkivat mielenterveyspalvelujaan.
Moni kertoi ensimmäistä kertaa miettineensä itsemurhaa. Päivittäin näitä soittoja tuli Kriisipuhelimeen keskimäärin 15, kun viime vuonna soittojen määrä jäi keskimäärin yhdeksään.
2. Toimeentulo ahdistaa osaa ihmisistä
Epidemia on heikentänyt erityisesti niiden ihmisten tilannetta, joilla toimeentulo-ongelmia oli jo ennen epidemiaa. Kunnissa ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat kasvaneet.
Viime sijaisen perustoimeentulotuen tarve on lisääntynyt rajusti. Epidemia on iskenyt Kelan mukaan rankasti nuorten, ja erityisesti nuorten naisten, toimeentuloon.
Myös huoli omasta ja läheisten toimeentulon riittävyydestä on ollut yleistä keväästä lähtien. Lokakuun alkupuolella reilu neljännes oli huolissaan läheisten toimeentulon riittävyydestä. Suurin piirtein yhtä suuri osuus oman toimeentulon riittävyydestä.
Lokakuun alussa noin neljänneksellä oli huoli seuraavan kuukauden toimeentulosta. Heidän määränsä oli noussut kesän alusta, jolloin huolissaan oli viidennes.
Huoli toimeentulosta jakaa. Lokakuun alussa noin 45 prosenttia ei ollut lainkaan huolissaan toimeentulostaan. Näin kokevien osuus on kuitenkin hieman pienempi kuin Kansalaispulssi-kyselyyn kesäkuussa ja elokuun alussa vastanneista.
3. Hoitohenkilöstö ylikuormittui muita enemmän
Terveydenhoidon henkilökunnalla psyykkinen kuormittuneisuus oli keväällä muuta väestöä yleisempää eli 17 prosenttia oli psyykkisesti merkittävästi kuormittunut.
Koronapotilaiden tai sellaisiksi epäiltyjen hoitoon osallistuneista viidenneksellä oli psyykkinen kuormittuneisuus muita yleisempää. Ahdistusta ja järkytystä lisäsivät pelko työtehtävistä johtuvasta omasta tai läheisten sairastumisesta.
Hoitohenkilöstö on kokenut koko kevään epävarmuutta ja pelkoa koronepidemiasta. Hoitajat ovat olleet ylikuormittuneita. Hoitajia siirrettiin avovastaanotoilta osastoille, puhelinpalveluun ja tartuntojen jäljitykseen.
Sama henkilöstö joutuu hoitamaan lisääntynyttä palvelutarvetta, koronaneuvontaa ja näytteenottoa ”tavallisen” vastaanottotyön lisäksi.
4. Sosiaalipalvelujen tarve kasautuu
Sosiaalipalvelut ovat toteutuneet kohtuullisen hyvin, vaikka erityisesti ryhmätoimintojen ja henkilökohtaisten tapaamisten rajoitteiden vuoksi myös palveluvajetta on syntynyt.
Vaikeassa tilanteessa olevat ihmiset ovat jääneet pimentoon monen kuukauden ajaksi. Riski heidän ongelmiensa kasautumisesta ja vaikeutumisesta on suuri.
Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi näyttää kasautuvan koronan pitkittyessä. Osa normipalvelujen työntekijöistä on sidottu koronan hoitoon. Lastensuojelun asiakasperheiden taloudelliset ongelmat ja jaksamattomuus ovat lisääntyneet.
Koronakevään vaikutukset ovat näkyneetkin syksyllä selvästi. Ne heijastuvat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin tulevina vuosina. Lastensuojelun tarve saattaa kasvaa, kuten tapahtui 1990-luvun laman seurauksena.
THL:n raportissa nostetaan esiin myös vaikeassa sosiaalisessa tilanteessa olevien työikäisten henkilöiden tarpeet. Etäpalveluja tarvitaan heidän tavoittamisekseen kotoa, tilapäismajoituksista tai jopa kaduilta.
5. Pahoinvointi lisääntyy kaduilla ja kodeissa
Asunnottomien tilanne on hälyttävä. Heikossa kunnossa olevia päihteidenkäyttäjiä ja asunnottomia henkilöitä joutui keväällä pääkaupunkiseudun kaduille ja liikennevälineissä, koska erilaisia matalan kynnyksen paikkoja suljettiin.
Talvea kohti hätämajoituksen tarve asunnottomilla kasvaa. Ihmisiä voi jäädä nykyisten asumispalvelujen ulkopuolelle tartuntavarotoimina supistettujen vuodepaikkamäärien vuoksi.
Asunnottomien palveluja on yritetty jalkauttaa muun muassa Helsingissä ja Turussa. Samaan aikaan myös valvonta kiristyi. Helsingin juna- ja metroasemilta ja kauppakeskuksista poistettiin penkkejä huhtikuussa. Vartijat ja poliisi kaatoivat juomia, kirjoitettiin sakkoja ja ryhmiä ohjattiin hajaantumaan.
Myös kotioloissa pahoinvointi lisääntyi. Poliisin saamat kotihälytykset, pahoinpitelyt ja henkirikokset lisääntyivät. Huumausainerikoksia tuli esiin tammi-kesäkuun aikana 34 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 vastaavana ajankohtana.
6. Omaishoitajien tilanne selvitettävä
Ikääntyneet ovat olleet rajoitustoimien näkökulmasta erityisen haastavassa tilanteessa. Sosiaalisten kontaktien rajoitukset ovat aiheuttaneet yksinäisyyttä ja liikunta- ja harrastetoiminnan keskeytysten ohella laskeneet toimintakykyä.
Omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella, kun lakisääteiset vapaat eivät ole toteutuneet kaikilla alueilla edes tyydyttävästi. THL:n raportissa esitetäänkin, että omaishoitajien hyvinvointi ja jaksaminen tulisi selvittää.
Kuntien tulee kyetä järjestämään turvallisesti omaishoitajien lakisääteiset vapaat. Samoin vaaditaan varmistamaan kotona asuvien, kotihoidon tai hoivan piirissä olevien toimintakyvyn ylläpitäminen.
Näin tutkijat tiivistävät koronan vaikutuksia
Ihmisten mielialassa ei ole tapahtunut väestötasolla epidemian aikana merkittävää muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Opiskelijoilla, iäkkäillä ja terveydenhuollon henkilöstöllä on ollut normaalia enemmän psyykkistä oireilua.
Sähköinen asiointi ja etätyö ovat lisääntyneet.
Sosiaalinen elämä on vähentynyt ja moni kokee yksinäisyyden lisääntyneen.
Univaikeudet ovat olleet yleisiä.
Vapaa-ajan liikunnassa ja syömisessä on myönteisiä ja kielteisiä muutoksia.
uutiskirje 
