Kuntatalouden ahdinko ajaa osan kunnanvaltuutetuista vaikeaan tilanteeseen. Kunnan työntekijän pitäisi valtuustossa päättää säästöistä, joissa lopulta voi olla kyse kunnan henkilöstöstä.
Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen (sd.) muistutti kolme viikkoa sitten asetelman toisesta puolesta sanoessaan, että vaikeita säästöpäätöksiä ajatellen voisi harkita rajoituksia kunnan henkilöstön päätöksentekoon.
– Voi miettiä, pitäisikö ottaa kunnallislaki esille ja pohtia, etteivät kuntien palkolliset osallistuisi päätöksentekoon.
Samalla Meriläinen vaati kunnon parlamentarismia valtuustoihin ”konsensusmössön” sijaan. Hallitus-oppositio-asetelma toisi hänen mukaansa kaivattua linjakkuutta valtuustojen työskentelyyn.
Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa esitetyt ajatelmat toisaalta torjutaan ja toisaalta kopataan kiinni SDP:ssa ja Vasemmistoliitossa.
Rajoitus koskisi hirmuista joukkoa
SDP:n puoluesihteeri Ari Korhonen painottaa, että kansalaisten pitää päästä osallistumaan kunnalliseen päätöksentekoon.
– Jos kuntatyöntekijät rajattaisiin pois, päätöksenteon ulkopuolelle joutuisi hirmuinen joukko ihmisiä. Täytyy muistaa, että iso osa kuntapalveluista on ulkoistettu. Moni valtuutettu työskentelee kuntapalveluja tuottavassa yrityksessä tai on omistajana niissä, Korhonen huomauttaa.
Demarit pystyvät hänestä katsomaan kunnan taloudellistakin etua.
– Sen sijaan, että kuntapäättäjät ajetaan tukkanuottasille keskenään, pitäisi katsoa laajemmin, Korhonen usuttaa.
– Hallitusta tässä pitäisi painostaa. Viime laman leikkausten takia kunnilta jää Kuntaliiton mukaan tänä vuonna saamatta 850 miljoonaa euroa valtionosuuksia.
Kaupunginjohtaja Meriläisen esitys kunnallisesta parlamentarismista on Korhosen mukaan pohtimisen arvoinen.
– Meillähän joissakin kunnissa on jo pormestarimalli, joka tuo hallitus-oppositio-asetelman kunnanvaltuustoon. Meillä Turussakin valtuusto toimii parlamentaarisesti. Jättäisin silti jokaisen kunnan päätettäväksi, ottavatko he parlamentarismin käyttöönsä.
Korhonen muistuttaa, että kaikissa kunnissa kunnon parlamentarismia ei synny yhden puolueen ylivallan takia.
Valtuutettuja yritetään jäävätä aiheetta
– Jo nyt valtuutettuja yritetään jäävätä päätöksenteosta mitä oudoimmin perustein, Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka sanoo.
Esteellisyyden tulkintoja on hänestä tiukennettu.
Rovaniemellä teknisen lautakunnan jäsen ei saanut päättää kouluasiasta, koska asukasyhdistys oli ottanut siihen kantaa ja hän oli kyseisen yhdistyksen puheenjohtaja. Kuntaliiton mukaan se ei riittänyt jääväämisen perusteeksi.
– Olipa kyse kunnan työntekijästä tai kenestä tahansa, eteen tulee tilanteita, joissa valtuutetut ovat esteellisiä. Jokainen tapaus pitää katsoa erikseen. Tuntuu, että esteellisyys asetetaan helposti. Jääviysrajat täytyy pitää selkeinä.
Puhakka muistuttaa, ettei kolmen lapsen äitiäkään jäävätä, kun valtuusto päättää päivähoidosta.
– Vaikuttaa, että yhden erittäin suuren työntekijäjoukon oikeuksia yritetään rajoittaa.
Hallitus-oppositio-asetelma syntyy Puhakan mukaan suuriin kaupunkeihin jo nyt, kun puolueet muodostavat erilaisia koalitioita.
– Ne päättävät keskenään asioista, ja silloin osa valtuustosta on väistämättä oppositiossa. Asetelma syntyy luonnostaan.
Kuva: Paasikuva/Anna-Liisa Blomberg
uutiskirje 
