Äskettäin Valko-Venäjällä vangittiin Valko-Venäjän puolalaisten liiton aktiiveja, jotka vaativat liittonsa laillistamista. Puolan tukema liitto, jonka puheenjohtajaksi 2005 valittiin Andzelika Borys, ei vieläkään ole saanut maan vallanpitäjien hyväksyntää.
Presidentti Aleksander Lukashenkon virkailijat ovat perustaneet sille kilpailijaksi toisen liiton, jota johtava Stanislaw Siemaszko johti vielä neljä vuotta sitten Valko-Venäjän saksalaisten liittoa. Siemaszko on tyypillinen Lukashenkon mies, joka tekee, mitä presidentti määrää.
Potkut, jos kehuu puolalaisten asemaa
Valko-Venäjän viranomaiset hoitavat maan puolalaisen vähemmistön asiat vanhaan neuvostoliittolaiseen tapaan.
Internetjulkaisu Partyzan kirjoittaa, että Grodnon alueella valtion virastoissa ja yrityksissä työskenteleviä puolalaisia vaaditaan työstä erottamisen uhalla allekirjoittamaan kirje Puolan presidentille, pääministerille ja Sejmin ja senaatin puhemiehille. Niissä vakuutetaan, että Valko-Venäjän puolalaisilla on kaikki hyvin ja että heillä on mahdollisuudet opiskella puolan kieltä ja kulttuuria.
Kirjeessä vakuutetaan, että kaikki Puolan valtion lahjoittamat talot toteuttavat aktiivisesti kulttuurista ja sivistyksellistä tehtävää. Kirjeen mukaan Borysilla ei ole oikeutta esiintyä puolalaisten nimissä. Todellisuudessa näiden Puolan lahjoittamien talojen omistuksesta on käyty jatkuvasti oikeutta. Kirjeen Puolan johtajille julkaisi 26 helmikuuta myös Valko-Venäjän valtiollinen tietotoimisto Bielta.
Lukashenkoa suojaa Venäjän pelko
Europarlamentin edustajat ovat tällä viikolla käyneet Valko-Venäjällä tutustumassa maan puolalaisen vähemmistön tilanteeseen. Käynnin perusteella he päättävät, myöntääkö Euroopan investointipankki Valko-Venäjälle miljardin euron lainan, jota maalle on lupailtu, jos sen johtaja alkaa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja demokratian pelisääntöjä.
Tähän asti ihmisoikeuksilla ja demokratialla ei ole ollut Lukashenkolle suurta väliä, koska hänelle on riittänyt lainoja. Vuonna 2008 Valko-Venäjä sai Venäjältä lainaa kaksi miljardia dollaria ja viime vuonna Kansainväliseltä valuuttarahastolta 2,5 miljardia dollaria.
Taloudellisissa vaikeuksissa oleva Venäjä ei halua antaa lisää lainaa, jota Valko-Venäjä ei kuitenkaan maksa takaisin. Europarlamentin päätös tullee ennen huhtikuussa pidettäviä Valko-Venäjän paikallisvaaleja.
Valko-Venäjä puolalaisten asema ei ole ole ollut kovin tärkeä Euroopan unionin suurimmille jäsenmaille. Siksi päätöksellä ei ole pidetty kiirettä. Tärkeämpiä ovat yleiset ihmisoikeudet ja demokratian toteuttaminen. Boryskin on epävarma sanktioiden vaikutuksista.
Viktor Janukovitshin valinta Ukrainan presidentiksi ilman vaalivilppiä sai Lukashenkon entistä ahtaammalle. Valko-Venäjän oppositio, jota on jatkuvasti vainottu enemmän kuin puolalaista vähemmistöä, arvostelee kuitenkin Euroopan unionia loputtomasta kärsivällisyydestä Valko-Venäjän suhteen. Kritiikkiä on saanut myös Puola, jonka ulkoministeri Radoslaw Sikorski on avoimesti kehunut onnistumistaan neuvotteluissa Lukashenkon kanssa.
Puola on on pannut idän politiikassaan paljon toiveita siihen, että samoin kuin aiemmin Ukraina Valko-Venäjä Puolan aktiivisuuden ansiosta siirtyisi demokratiaan. Puolan ajama idänkumppanuus odottaa Valko-Venäjää viimeisenä entisen Neuvostoliiton maana.
uutiskirje 