Seitsemän suomalaista kuntaa tai kaupunkia valitsee pormestarin kuntavaalien jälkeen. Ne ovat Helsinki, Kärkölä, Pirkkala, Puolanka, Tampere, Turku ja Tuusula. Käytännössä pormestariksi nousee suurimman puolueen ehdokas.
Pisimpään pormestari on kaupunginjohtajan sijaan hallinnut Tampereella ja Pirkkalassa Tampereen kupeessa. Turku valitsee nyt pormestarin ensimmäistä kertaa. Lahdessa pormestarimallin valmistelu oli pitkällä, ja siihen oli määrä siirtyä uuden valtuustokauden alussa. Lokakuussa hanke kuitenkin haudattiin. Oulu päätti jo aiemmin ottaa aikalisän.
– Meillä on yhä niin vähän pormestarikuntia, ettei ole ole kovin kattavaa kuvaa siitä, miten malli toimii erilaisissa kunnissa. Jokaisessa kunnassahan on oma johtamisen ja päätöksenteon kulttuuri, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Johto on neljän vuoden välein katkolla
– Pormestarimallin käyttöönottoa perustellaan sillä, että se selkeyttäisi viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden rooleja ja toisi ehkä enemmän päätösvaltaa luottamushenkilöille.
Toisaalta pelätään, että se keskittää valtaa liikaa.
– Varsinkin pienemmissä puolueissa pelätään, että valta keskittyy suurille puolueille. Lisäksi osa kokee, että malli ei takaa riittävää jatkuvuutta, koska johto on neljän vuoden välein katkolla. Virkasuhteinen kaupunginjohtaja taas tuo jatkuvuutta, Pekola-Sjöblom toteaa.
Vasemmistoliitto on nimennyt oman pormestariehdokkaan neljällä paikkakunnalla. Helsingissä se on Paavo Arhinmäki, Pirkkalassa Jouni Kallioluoma, Tampereella Minna Minkkinen ja Tuusulassa Pekka Heikkinen. Puolangalla vasemmistoliitto myös asettanee ehdokkaan. Turussa Sasu Haapanen vetäytyi pormestariehdokkuudesta rikosepäilyn vuoksi ja hänen sijalleen valittaneen uusi ehdokas.
Väärään suuntaan
Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki toistaa jotakuinkin saman viestin kuin neljä vuotta sitten, jolloin hän myös oli Helsingin pormestariehdokas.
– Ei ole pormestarivaaleja vaan kuntavaalit. Median hellimä ”pormestarivaali” vie vaaleja aivan väärään suuntaan ja henkilöi vaaleja, joissa nimenomaan asioilla on suurin merkitys. Helsingissä pormestarimalli on keskittänyt ja elitisoinut valtaa, hän sanoo.
– Pormestarin nimeä tai suurinta puoluetta oleellisempaa ovat valtuuston voimasuhteet: Minkälainen enemmistö valtuustossa voidaan rakentaa ja minkälaista politiikkaa tehdä. Lopulta pormestarilla on vain yksi ääni 85 valtuutetun valtuustossa ja kaupunginhallituksessa yksi ääni 15:stä.
Kuntavaalikampanjassaan Arhinmäki nostaa lähiöitä.
– Lähiöiden palvelut unohtuvat turhan usein päätöksenteossa, kun niin iso osa valtuutetuista on kantakaupungista. Lähiöiden päiväkotien, koulujen, terveysasemien, kirjastojen ja liikuntapaikkojen puolesta pitää tehdä töitä, hän luettelee.
Hän puhuu paljon myös asumisen hinnasta.
– Helsingissä asumisen kustannukset ovat kohtuuttoman korkeat, asui sitten vuokralla, asumisoikeusasunnossa tai omistusasunnossa. Helsingissä pitää rakentaa huomattavasti enemmän asuntoja, mutta pelkkä rakentaminen ei riitä, vaan oleellista on, mitä rakennetaan. Huomattavasti suurempi osa asunnoista pitää rakentaa omakustannusperiaatteella, jolloin vuokrissa tai asuntojen hinnoissa ei vedetä välistä, hän sanoo
– Samalla kun rakennetaan lisää, pitää huolehtia lähiluonnosta. Puistot, lähimetsät- ja kalliot ovat tärkeitä henkireikiä ja luonnon monimuotoisuutta. Siksi rakennetaan mieluummin tiiviisti ja korkeammin, ja säästetään ympyröivää luontoa.
Persoona ratkaisee
Pirkkalan Vasemmistoliiton pormestariehdokas on varatuomari Jouni Kallioluoma.
– Vaikka pormestariehdokkaan asettaminen ei pienelle puolueelle ole kovin kiitollinen homma, ehdokas on käytännössä asetettava, sillä muuten pari suurinta ryhmää saavat kaiken julkisuuden ja pienet jäävät jalkoihin, hän toteaa.
Viime vaaleissa vasemmistoliitolla ei ollut pormestariehdokasta. Kolmas valtuustopaikka jäi seitsemän äänen päähän ja se on kismittänyt koko vaalikauden. Niinpä nyt nimettiin pormestariehdokaskin.
– Ihmisiä sekoitetaan tahallaankin sillä, että puhutaan pormestarivaaleista. On kuntavaalit ja valtuusto valitsee pormestarin, jonka on nautittava valtuuston enemmistön luottamusta pysyäkseen hommassa, Kallioluoma muistuttaa.
– Pormestariehdokkaiden nostaminen jalustalle kuntavaaleissa henkilöi politiikkaa entistä enemmän, mistä itse en pidä.
Hän toteaa kuitenkin, että Pirkkalassa pormestarimalli on jo vakiintunut niin, ettei sen hylkääminen ole näköpiirissä.
– Vallankäytön suhteen paljon tietysti riippuu pormestarista itsestään sekä siitä, millaisella joukkueella hän sitten operoi. Vallankäyttö riippuu myös kunnan hallintosäännön pormestarille suomista valtuuksista. Itse korostan enemmän kunnanhallituksen asemaa kunnan vastuullisena moottorina.
Myös pormestarin persoona ratkaisee. Hän muistuttaa siitä, että pormestarin pitää nauttia valtuuston enemmistön luottamusta, mikä pakottaa pitämään huolta yhteistyösuhteista.
– Edellinen oli SDP:n edustaja ja haki konsensusta. Nykyinen on kokoomuslainen ja vastaavaan ei ole päästy.
Kallioluoma painottaa vaalikampanjassaan sitä, että Ihmisten perustarpeet eivät saa olla kauppatavaraa.
– Julkisten palvelujen yksityistäminen on lopetettava ja on huolehdittava resursseista. Huonojen palvelujen tuottaminen kuntalaisten verorahoilla on vastuutonta.
Koko kaupunki haltuun
Myös Tampereen kaupunginvaltuutettu, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen muistuttaa siitä, että kuntavaalit eivät ole pormestarivaalit.
– Kuntavaaleissa valitaan valtuusto ja se on olennaista. Tämä voi tarkoittaa sitä, että pormestarivaalissa vähiten ääniä saanut valitaan pormestariksi, jos hänen puolueensa tekee vaalivoiton muiden ehdokkaiden menestyksellä.
Hän painottaa sitä, että äänestäjät pitää saada innostumaan myös kuntapolitiikasta.
– Siinä on meille puolueille haastetta. Pahimmillaan pormestarimalli voi suosia hyvävelikerhoilua ja hommien hoitoa kavereiden kanssa, mutta parhaimmillaan se on päätöksenteon kasvot kuntalaisille. Parhaimmillaan pormestarimallilla lisätään kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa.
Hän näkee hyvääkin pormestarin hommassa.
– Siinä pääsisi ottamaan haltuun koko kaupungin kehittämistä maankäytöstä koulujen turvallisuuteen. Olen tehnyt vuosia töitä tamperelaisille sosiaalityön kautta, pormestarina pääsisi tekemään vahvemmin töitä myös rakenteiden muuttamiseksi. Ensitöikseni ripustaisin työhuoneen seinälle sateenkaarilipun.
Minkkinen pitää kuntavaalien tärkeimpinä teemoina julkisia palveluja ja niiden saatavuutta, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista.
– Tampereen vasemmisto haluaa luoda Tampereella ihmisille sujuvaa ja turvallista arkea. Viihtyisiä elinympäristöjä, opiskelu- ja työmahdollisuuksia ja uskoa tulevaan. Tätä luodaan panostamalla lähiöiden palveluihin ja viihtyvyyteen, houkuttelemalla yrityksiä Tampereelle ja vakaalla päätöksenteon kulttuurilla.
Valtuusto varsin yksimielinen
Tuusulan valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Pekka Heikkinen oli kriittinen pormestarimallin suhteen, kun Tuusula siirtyi siihen viime kuntavaalien jälkeen.
– Olen tehnyt lähes koko työurani kuntien ja kaupunkien talousjohdon tehtäviä ja sillä kokemuksella pidän kunnanjohtajajärjestelmää toimivana, hän sanoo ja toteaa Tuusulan ajautuneen pormestarijärjestelmään, koska ei onnistuttu ratkaisemaan senhetkisen kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen välistä luottamusongelmaa.
– Yhden valtuustokauden kokemuksella valtuusto haluaa varsin yksimielisesti jatkaa ja kehittää pormestarimallia. Olen myös itse sitoutunut siihen.
Huonoakin on: Pormestarimalli on johtanut toimivallan keskittämiseen esimerkiksi lautakunnilta kunnanhallitukseen.
– En pidä tätä kehitystä tavoiteltavana, Heikkinen sanoo..
Heikkinen arvioi neljän vuoden seurannan perusteella, että pormestarin tehtävä on kovaa työtä, ja edellyttää jatkuvaa yhteydenpitoa eri tahoille.
– Kunnan perustehtävien johtamisen lisäksi on huolehdittava lukuisista yhteistoimintaverkostoista ja kunnan edun valvonnasta. Yhteistoiminta poliittisten ryhmien kanssa on tärkeää.
Kun yksi puolue sanelee
Kahdessa pienimmässä pormestarikunnassa, Puolangalla ja Kärkölässä, vallitsee valtuustossa yhden ryhmän yksinkertainen enemmistö. Puolangassa valtaa pitää keskusta, Kärkölässä Kärkölä-ryhmä. Kummassakin kunnassa vasemmistoliittolaiset ovat tyytymättömiä pormestareihinsa, eivät niinkään pormestarimalliin.
Kärköläläinen kunnanvaltuutettu Mari Tommiska arvioi, että hallinto toimii aiempaa hitaammin, koska pormestarilla ja uudella kansliapäälliköllä ei ole ollut tietotaitoa kunnan johtamisesta.
Hyväksi Tommiska näkee pormestarimallissa sen, että kunnan keulakuvana on henkilö, jotka kuntalaiset ovat demokratian nimissä valinneet.
Huono puoli on mallissa on se, että muut valtuustoryhmät eivät saa ääntään kuuluviin mitenkään.
Pormestari sanelee
Samalla linjalla on Puolangan vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu Anja Peura.
– Pormestarimalli voisi olla jopa ihan hyvä meille, mutta Puolangalla hallintosäännössä on puutteita, eikä pormestarin kontrollointi pelaa, hän sanoo.
Peura toteaa, että pieneen kuntaan on mahdoton saada hyvää kunnanjohtajaa.
– Kun kunnanjohtaja lähti meiltä nopealla aikataululla, valtuusto oli kokematon, koska valtuutetuista uusia oli melkein puolet. Kunnanhallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja oli luonnollinen valinta pormestariksi.
Peuran mielestä pormestarimallin hyvä puoli on se, että kuntaa johtaa ihminen, joka on sitoutunut kuntaan ja aidosti kunnan asialla, koska on myös valtuutettu.
– Kunnanjohtaja taas on vuoden kaksi, nostaa palkkaa ja lähtee jatkamaan matkaa, hän toteaa.
Pormestarimalli kaipaisi Peuran mielestä hiomista. Hän pitäisi hyvänä, että pormestari ja valtuuston puheenjohtaja olisivat eri puolueista.
Jutusta on poistettu Turussa aiemmin vasemmistoliiton pormestariehdokkaana olleen Sasu Haapasen osuus. Haapanen vetäytyi ehdokkuudesta 26.2. rikosepäilyn vuoksi.
uutiskirje 
