– Toivottavasti myöhemmin ei tule liian pilvistä, María Luz Rodríguez sanoo ja tarkistaa aurinkokeittimensä lämpötilan. Elsalvadorilaisessa El Salamarin rannikkokylässä asuva 78-vuotias María Luz on valmistamassa aurinkouunissa lasagnea.
Aurinkouuni on yksinkertainen laatikko, jonka kansi toimii peilinä ja suuntaa auringonvalon metallilevyillä vuorattuun laatikkoon.
Samaan aikaan, kun Maria Luz laittaa lasagneaan, hänen tyttärensä Maria del Carmen Rodríguez, 49, kokkaa kasviksilla ja lihalla höystettyä papukeittoa ja riisiä rakettikamiinassa. Perinteiset liedet vaativat paljon polttopuuta, mutta rakettikamiina on niin energiatehokas, että ruoka kypsyy vähillä puilla ja lähes savuttamatta.
Jotta energiatehokkuus olisi paras mahdollinen, rakettikamiinaa käytetään yhden lisävarusteen kanssa. Kun muhennos tai keitto on saavuttanut kiehumispisteen, kattila pannaan pyöreään styroksilaatikkoon, joka tunnetaan myös nimellä taikaliesi tai aromipesä. Ruoka jätetään sinne kypsymään.
– On mukavaa, että voin tehdä muita asioita sillä välin, kun keitto valmistuu itsestään, viiden lapsen äiti Maria del Carmen selittää taikalieden hyviä puolia.
Ruuanlaiton hiilipäästöt ovat rakettikamiinoiden ansiosta vähentyneet ainakin puoleen. Niitä käyttää noin 150 perhettä.
Alkusysäys hätäavusta
Trooppisen Stan-myrskyn iskettyä Keski-Amerikkaan vuonna 2005 El Salamar sai hätäapua. Tukirahastosta on vähitellen kasvanut kunnianhimoinen kestävän kehityksen projekti, jossa on mukana yli 600 perhettä.
Aurinkouunit ja energiatehokkaat liedet ovat projektin oleellisia elementtejä.
Kaikkiaan noin 350 000 euron projektin rahoitti ympäristörahasto Global Environment Facilityn (GEF) pienlainojen ohjelma. Aluksi vain El Salamarille tarkoitettuun ohjelmaan liittyi myöhemmin 17 muuta kylää.
Aurinkouunien ja korkeaenergisten rakettikamiinoiden kyliin toimittamisen lisäksi on metsitetty uudelleen mangrovemetsiä ja edistetty kestävää kalastusta ja maanviljelystä. Maanviljelys ja kalastus ovat kyläläisten pääelinkeinoja. Lisäksi tarjolla on sesonkityötä sokeriruo’on sadonkorjuuaikaan.
Tunnissa viiden päivän ruuat
– Ihmisille annettiin kokkauslaitteistot, ja vastapalvelukseksi he auttoivat istuttamaan mangrovea tai keräämään muovijätettä ja luopuivat jätteen polttamisesta, taloushallintoa opiskeleva El Salamarin asukas Claudia Trinidad kertoo.
San Sebastián El Chingon kaupungista kotoisin oleva Petrona Cañenguez, 59, otti osaa tähän työhön. Myös Cañenguez oli valmistamassa rakettikamiinalla papukeittoa lounaaksi, kun IPS vieraili hänen kotonaan.
– Pidän rakettikamiinasta, sillä se ei ruokaa laittaessa kuumota niin paljon. Lisäksi se on hyvin taloudellinen, vain muutama oksa ja siinä se. Papukeitto on valmis tunnissa, Petrona sanoo. Keitossa on vajaa kilo papuja. Petrona ja hänen neljä lastaan syövät sitä viitisen päivää.
Vuonna 2017 päättyneen projektin puitteissa perheille annettiin myös pienveneitä ja kalaverkkoja sekä tukea rapu- ja nilviäiskasvattamojen perustamiseen. Useat perheet kaivoivat nousuveden aikaan täyttyviä lammikkoja, joissa he kasvattavat kaloja. Koronasulun kaltaisina niukkuuden kausina kalalammikot tarjoavat ruokaturvaa.
lehti 