Köyhyys ja taloudellinen epätasa-arvo ovat syventyneet, kun koronapandemian vuoksi myönnettyä hätäapurahoitusta on kehitysmaissa annettu sosiaalisten suojeluohjelmien sijasta suuryrityksille. Vääristymän paljastaa Financial Transparency Coalition -kansalaisjärjestön tuore raportti.
– Tapa, jolla korona-apua on annettu, on joissain maissa pahentanut syrjäytymistä ja kaikinpuolista epätasa-arvoa, FTC:n johtaja Matti Kohonen sanoo.
– Suuri osa avustusrahoista globaalissa etelässä menee suurille yrityksille, eikä niille jotka pandemiasta eniten kärsivät. Pienyritykset, marginalisoidut yhteisöt, naiset ja köyhyydessä elävät, he kaikki jäävät apua vaille.
FTC:n raportissa tarkastellaan julkisten hätäapuvarojen käyttöä Keniassa, Etelä-Afrikassa, Sierra Leonessa, Bangladeshissa, Nepalissa, Hondurasissa, Guatemalassa, El Salvadorissa ja Intiassa.
Raportin mukaan pandemiaan liittyvästä valtionavusta keskimäärin 63 prosenttia meni suuryrityksille ja neljännes sosiaalisiin suojeluohjelmiin. Vain kaksi prosenttia annettiin epävirallisen sektorin työläisille – vaikka useimpien köyhien maiden taloudessa epävirallisen sektorin osuus on suuri. Monesti myös pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetty rahoitus jäi saapumatta perille ja ajautui jonnekin muualle.
Keniassa suuryrityksille 92 prosenttia
Järjestö uskoo, että yritysten saama elvytysrahoitus on todennäköisesti lopulta vielä paljonkin suurempi. Tappioiden johdosta myönnetyt verovähennykset kasvattavat sitä.
Tutkituissa maissa toimivat kansalaisjärjestöt eivät ole yllättyneitä.
Keniassa elvytysrahoista 92 prosenttia meni suurille yrityksille.
– Se ei yllätä, sillä yksityisellä sektorilla on paljon lobbausvoimaa. Mutta se yllätti, että niin vähän apua tihkui ihmisille, jotka todella tarvitsivat sitä, kenialainen Chenai Mukumba Tax Justice Network Africa -ryhmästä sanoo.
Raportti varoittaa läpinäkyvyyden puutteesta elvytysvarojen jakamisessa. Esimerkiksi Kenia sai Maailmanpankilta 50 miljoonaa dollaria (41 miljoonaa euroa) välitöntä hätäapurahoitusta, mutta siitä, miten varat on käytetty, ei ole tietoa.
Elämänlaatu romahti
Monissa köyhissä maissa miljoonat ihmiset ovat täysin epävirallisen sektorin tarjoamien ansaintamahdollisuuksien varassa. Bangladeshissa 85 prosenttia maan työvoimasta on päivätyöläisiä, joille maksetaan palkka käteen. Keniassa luvut ovat samansuuntaisia.
Koronarajoituksilla on ollut massiivinen vaikutus nimenomaan epävirallisen sektorin työläisiin. He eivät ole voineet matkustaa töihin tai toreille tuotteitaan myymään.
– Haavoittuvien yhteisöjen asukkaat ovat kokeneet elämänlaatunsa romahtavan liikkumisrajoitusten vuoksi. Ihmiset kyllä ymmärtävät rajoitusten tarpeen, mutta he toivovat rajoitusten rinnalle helpotustoimia, joihin ei ole ryhdytty, Mukumba selittää.
FTC on toimittanut raporttinsa hallituksille ja tärkeimmille koronaelvytystä rahoittaville tahoille, muun muassa Maailmanpankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle. Mitään virallista reaktiota ei ole vielä kuulunut.
lehti 