SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittää harkittavaksi, pitäisikö työpaikkojen luottamusmiesten asemaa vahvistaa lainsäädännön keinoin. Eloranta sanoi SAK:n työmarkkinaseminaarissa, että luottamusmiesjärjestelmä on edunvalvonnan ja yhteistyön tekemisen kannalta ydinasia, koska vain luottamusmiehellä on tukenaan ay-liikkeen tarjoama tuki ja koulutusmahdollisuudet.
– Jos ammattiyhdistysliike ei ole mukana paikallisessa edunvalvonnassa, niin aika herkästi lipsahtaa siihen, että työnantaja valvoo etuja pöydän molemmin puolin, Eloranta varoitteli.
Kysymys luottamusmiesten asemasta on kärjistynyt metsäyhtiö UPM:n ja Paperiliiton neuvotteluväännön myötä, jossa UPM haluaa neuvotella liiketoimintakohtaiset ja Paperiliitto koko konsernia koskevan työehtosopimukset.
UPM ilmoitti olevansa valmis järjestämään työehdot vuodenvaihteen jälkeen ilman työehtosopimuksia, työlainsäädännön, UPM:n käytäntöjen ja henkilökohtaisten työsopimusten perusteella, ellei liiketoimintakohtaisia sopimuksia Paperiliiton kanssa synny.
Vaikea neuvottelu
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala totesi seminaarissa, että UPM:ssa ei ole sopimushalukkuutta.
– Se haluaa voimakkaasti murtaa sopimusrakenteet, poistaa koko luottamusmiesjärjestelmän ja keskustella jäsenmaksuperinnästä. Onneksi vain siinä yhtiössä. UPM:n kanssa todella on vaikeaa, Vanhala sanoi.
Muiden alan yritysten kanssa neuvottelut ovat sujuneet paremmin, Vanhala jatkoi. Hän korosti, että alalla on pitkät perinteet paikallistason sopimisesta.
– Meidän alalla menestyksen runko on hyvin järjestäytynyt työntekijäkunta, jonka kanssa voidaan paikallisesti hoitaa 80 prosenttia tes-asioista, Vanhala sanoi.
Paperiliitto laskee, että UPM:n ehdoilla keskimääräinen palkka putoaisi vähintään kolmanneksen. Ilta- ja yötyölisät maksettaisiin, mutta muut työehtosopimukseen kirjatut lisätä jäisivät pois. Myös luottamusmiesjärjestelmä olisi vaakalaudalla.
Metsäteollisuus ilmoitti viime vuonna, että se ei enää neuvottele työehtosopimuksista, jolloin neuvottelut siirtyvät yritystasolle.
Eloranta arveli, että irtautumispäätöksen takana saattoi olla odotus, että uudet sopimukset neuvoteltaisiin erilaisessa suhdannetilanteessa.
– Siellä ei ehkä ajateltu, että oltaisiin näin voimakkaassa noususuhdanteessa, jolloin erilaisten työmarkkinahäiriöiden vastaanottaminen on varmaan erityisen vastenmielistä ja haitallista. Siinä on pelikirjaa ehkä jouduttu miettimään uudelleen.
uutiskirje 
