SAK:n Matti Huutola esittää yhteistä vaaliohjelmaa Ruotsin malliin
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoo yhteiskunnallisen muutoksen edellyttävän toimia myös Suomessa. Niinpä hän ehdotti keskiviikkona Kuopion Rauhanlahdessa 150 ammattiyhdistystoimitsijan ja Vasemmistoliiton työntekijän kokouksessa Vasemmistoliiton ja SDP:n yhteistä allianssia seuraaviin eduskuntavaaleihin.
– Vasemmistoliiton ja SDP:n tulisi laatia yhteinen vaaliohjelma, joka toimisi myös uuden hallitusohjelman pohjana. Tämän ohjelman sisältöön voisi yhtyä myös muita eduskunnassa olevia puolueita, ehdottaa Huutola.
Hänen arvionsa mukaan vain tämä tarjoaisi riittävän uskottavan hallitusvaihtoehdon, joka olisi äänestäjien tiedossa jo ennen vaaleja.
– Ohjelmassa tulisi määritellä yhteiset tavoitteet niin talous-, työllisyys-, vero- ja ilmastopolitiikassa kuin sosiaaliturvassa ja hyvinvointipalveluissakin.
Vaaliohjelma sisältäisi Huutolan mukaan myös vaihtoehdon sääntelemättömälle taloudelle, joka on vienyt maailmantalouden syvään kriisiin. Suomessa yli 50 000 suomalaista on lomautettu ja tuhansia työntekijöitä on irtisanottu.
– Vaikka allianssi sitoutuu markkinatalouteen ja yrittämisen vapauteen, tarvitsee talouselämä selvästi enemmän säätelyä, jotta ihmisten työpaikat kyetään turvaamaan ja ilmastonmuutos estämään, korostaa Huutola.
Allianssi toisi
uskottavuutta
Huutola perustelee ehdotustaan sillä, että Vasemmistoliiton kannatuskäyrä on ollut laskeva ja SDP on nyt reilussa pudotuksessa.
– Voi väittää, että vasemmiston viesti ei ole mennyt läpi, eikä se ole ollut uskottava. Sen sijaan vasemmiston allianssi antaisi riittävän uskottavan vaihtoehdon muutokselle, johon kansalaiset voisivat tarttua, jota myös palkansaajat tarvitsevat.
Huutolan mukaan allianssi ei sisällä edes julkilausumatonta tavoitetta puolueiden yhdistämisestä.
– Allianssi toimisi siis samalla periaatteella kuin Ruotsissa. Puolueet käyvät vaalit erillisinä puolueina, mutta ovat valmiita muodostamaan yhteisen hallituksen. Hallitusohjelma pohja on yhteisessä vaaliohjelmassa.
Ehdotustaan poliittisille puolueille Huutola perustelee sillä, että ay-liike ei yksinään kykene kehittämään ja puolustamaan palkansaajan asemaa. Ay-liike tarvitsee tuekseen palkansaajan asemaa ymmärtävää poliittista voimaa ja tahtoa.
Tupoja on enää
turha haikailla
Työmarkkinoiden osalta Huutola arvioi 40 vuotta kestäneen tulopolitiikan aikakauden päättyneen peruuttamattomasti. Globaalit yritykset katsovat vain omaa menestystään kansainvälisillä markkinoilla, kiinnostus kotimaan sopimuspolitiikkaan ja Suomen menestymiseen on vähentynyt. Ay-liikkeen edunvalvonnan katse on Huutolan mukaan käännettävä tupo-haikailusta eteenpäin.
Huutolan arvion mukaan työnantajien haaveissa on palkkapolitiikka, jossa työrauhasta sovittaisiin valtakunnallisesti, mutta palkoista paikallisesti ja firmakohtaisesti.
– Viime liittokierros kuitenkin osoitti, ettei ay-liike ole sopimuspolitiikassa yhden kortin varassa. Ay-liikkeen puristusvoima syntyy työrauhan myymisestä, josta työnantaja on valmis maksamaan tietyn hinnan.
Työnantajien on Huutolan mukaan turha kuvitella ay-liikkeen taipuvan siihen, että työrauhasta ja palkanmuodostuksesta sovittaisiin eri paikoissa. Keskeiset palkkatasot määritellään sopimusneuvotteluissa samalla, kun sovitaan työrauhasta.
Työnantajille vastuuta
työttömyydestä
Huutola piti selvänä, että työnantajien vastuuta irtisanomistilanteissa on lisättävä. Hän muistutti OECD:n joukkoirtisanomistilanteista tekemästä vertailusta, jossa Suomen surkeata tasoa kuvasti se, että se on uusliberaalista USA:takin kehnompi.
Toinen tärkeä asia suhdannevaihteluiden varalle olisi yhteisesti hallittu yrityskohtainen rahasto. Siihen ohjattaisiin osa yrityksen tuloksesta ja varoja voitaisiin käyttää huonossa suhdannetilanteessa esimerkiksi työntekijöiden koulutukseen lomautusten sijaan.
Huutola puuttui myös parhaillaan istuvan Sata-komitean työhön, jossa ollaan heikentämässä työttömyyskassoihin kuuluvien palkansaajien turvaa. Se tapahtuisi raunioittamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitusta siten, että valtio ainakin osittain vetäytyisi nykyisestä rahoitusvastuustaan.
– Komiteassa on pyrkimyksiä asettaa työttömyyskassan jäsenet ja työmarkkinatukea saavat pitkäaikaistyöttömät vastakkain. Köyhät jakakoot köyhyyttä keskenään, mikä on halpahintaista politikointia. Työttömiä on kohdeltava tasaveroisesti, painottaa Huutola.
uutiskirje 