Tuore tutkimus väittää, että typpilannoitteiden ilmastovaikutukset ovat aiemmin arvioitua paljon pahempia. Tutkijoiden mukaan typpilannoitteiden tuotanto- ja toimitusketju tuottaa yli kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin koko kaupallinen lentoliikenne.
Kolme Greenpeacen, Maatalous- ja kauppapolitiikan instituutin ja pienviljelijöitä tukevan GRAIN -kansalaisjärjestön kanssa työskentelevää tutkijaa on tehnyt ensimmäisen kattavan typpilannoitepäästöjen elinkaarianalyysin. Tutkimus ei ole vielä läpikäynyt vertaisarviointia, mutta tuloksia voinee pitää suuntaa antavina.
Uuden arvion mukaan typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat 20 prosenttia korkeampia kuin YK:n käyttämässä laskelmassa. Kuten arvata saattaa, suurimpia päästäjiä ovat suurimmat maataloustuottajat: Kiina, Intia, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Asukaslukuun suhteutettuna suurimmat päästäjät ovat Yhdysvallat, Kanada, Brasilia, Argentiina, Australia, Uusi-Seelanti ja Eurooppa.
Ruokajärjestelmät kaikkinensa tuottavat noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruuan tuotannon suorat päästöt vastaavat noin kolmannesta tästä, ja pääasiallinen lähde on karjatalous.
Noin kymmenen prosenttia suorista päästöistä tulee viljapelloille levitellyistä synteettisistä typpilannoitteista. Kasvit imevät niistä vain osan, osa kaasuuntuu levitettäessä, osa vuotaa maahan ja osan mullan mikro-organismit muuttavat typpioksidiksi. Ilmaan vapautuu ja kertyy typpioksidia, joka on 265 kertaa hiilidioksidia väkevämpi kasvihuonekaasu.
Tutkijat esittävät kolme suositusta, joita noudattamalla typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöjä voisi pienentää.
Ensinnäkin tulisi soveltaa sellaista maanviljelymallia, joka ei ole riippuvainen synteettisistä lannoitteista. Toiseksi tulisi uudelleen integroida karjatalous viljelyyn, jotta suurempi osa lannan ravinteista palautuisi suoraan maahan. Kolmanneksi pitäisi rajoittaa teollisen karjatalouden ja kulutuksen kasvua: kolme neljännestä maailman typpilannoitteista käytetään karjan rehun tuotantoon.
lehti 